Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Tekstitarroja lasiseinässä.

LL Minna Sopon väitös 1.10.2021: Verisuonikasvutekijät ilmentyivät voimakkaammin munasarjasyövän etäpesäkkeissä

Kliinisen lääketieteen alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Pahanlaatuisille munasarjakasvaimille on ominaista lisääntynyt verisuonten uudismuodostus. Tämä todettiin Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa lääketieteen lisensiaatti Minna Sopon väitöstutkimuksessa, jossa verrattiin syöpäkasvainten verisuonten ominaisuuksia raja- ja hyvänlaatuisiin kasvaimiin. Lisäksi tietyt verisuonikasvutekijät ilmentyivät syöpäkasvainten etäpesäkkeissä voimakkaammin kuin lähtökasvaimessa, mikä viittaa siihen, että levinneessä syövässä verisuonimuodostus mahdollisesti vielä lisääntyy.  Munasarjasyövän eläinmallissa adenovirusvälitteinen geenihoito liukoisilla verisuoniendoteelikasvutekijän reseptoreilla yhdistettynä solunsalpaajahoitoon pidensi kokonaiselinaikaa verrattuna pelkkään solunsalpaajahoitoon, endoteelikasvutekijävasta-ainehoitoon ja kontrolliryhmään.

Munasarjasyövällä on gynekologisista syövistä heikoin ennuste kohdennettujen hoitomuotojen nopeasta kehityksestä huolimatta. Verisuonten kasvua estävä hoito endoteelikasvutekijävasta-aineella on kuulunut levinneen ja uusiutuneen munasarjasyövän standardihoitoon jo kymmenen vuoden ajan. Hoidon haasteiksi ovat muodostuneet sen rajallinen teho, syövän kehittyminen vastustuskykyiseksi hoidolle ja sivuvaikutukset. Merkkiainetta hoidon tehon seuraamiseksi tai potilasvalinnan optimoimiseksi ei lukuisista tutkimuksista huolimatta ole löytynyt.

Sopon väitöstutkimukseen osallistui 86 epiteliaalista munasarjasyöpää sairastavaa naista, jotka operoitiin ensivaiheessa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1999–2007. 16 syöpäpotilaalta analysoitiin lähtökasvaimen lisäksi näytteet vatsapaidan etäpesäkkeestä. Lisäksi tutkittiin 17 rajalaatuisen ja 36 hyvänlaatuisen munasarjakasvaimen näytteet. Kaikista syöpäkasvainnäytteistä analysoitiin yhdeksän merkittävimmän verisuonikasvutekijän ilmentyminen ja kaikista kasvainnäytteistä tutkittiin lisäksi kolmen eri veri- ja imusuoniendoteelimerkkiaineen värjäytyminen.

Verisuonten kasvua estävää virusvälitteistä geenihoitoa tutkittiin immuunipuutteisilla nude-hiirillä, joiden vatsaonteloon oli injisoitu ihmisen munasarjayöpäsolukkoa. Kasvainten kasvua seurattiin magneettikuvantamisilla, ja hoidot aloitettiin näkyvien kasvainten kehityttyä. Viikoittain tutkittiin laskimoverinäytteet ja lopuksi kasvainnäytteet.

Tutkimuksen perusteella verisuonikasvutekijäreseptori Tie-2:n voimakas ilmentyminen munasarjasyöpäpotilaiden lähtökasvaimissa oli yhteydessä lyhyeen elinaikaennusteeseen korkea-asteisessa seroosissa munasarjasyövässä. Toisaalta verisuoniendoteelikasvutekijöitä VEGF-A ja angiopoietiini-2 esiintyi vähemmän huonoennusteisten potilaiden lähtökasvaimissa ja merkitsevästi enemmän samojen potilaiden etäpesäkkeissä. Lisäksi syöpäkasvaimen korkea imusuonitiheys oli yhteydessä imusolmukelevinneisyyteen ja syövän uusiutumiseen. Koe-eläintutkimuksessa verisuonten kasvua estävää geenihoitoa saaneet eläimet paitsi elivät pitempään, niiden kasvaimet myös jäivät pienemmiksi ja vähemmän verisuonitetuiksi  kuin vertailuryhmillä.

Syöpähoidoissa ollaan siirtymässä yhä enemmän yksilöllisesti suunniteltuihin kohdennettuihin hoitoihin ja niiden yhdistelmiin, jolloin tarkan biomerkkiaineen tärkeys entisestään korostuu. Sopo toteutti väitöstutkimuksessaan verisuonikasvutekijäproteiineista laaja-alaisen katsauksen, joka luo pohjaa ja antaa suuntaa ennakoivien biomerkkiaineiden tutkimukselle jatkossa. Tutkimuksessa käytettyä verisuonten kasvua estävää geenihoitoa on tutkittu munasarjasyöpäpotilailla faasin I tutkimuksessa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. 

Lääketieteen lisensiaatti Minna Sopon väitöskirja Epithelial Ovarian Cancer and Angiogenesis - Biomarker and Gene Therapy Study (Epiteliaalinen munasarjasyöpä ja angiogeneesi - Biomerkkiaine- ja geeniterapiatutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Johanna Hynninen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Leea Keski-Nisula Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus järjestetään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 1.10.2021 klo 12 alkaen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa

Väitöstilaisuus verkossa

Lisätietoja: Minna Sopo, +358 44 251 2242, minna.sopo (at) kuh.fi

Avainsanat