Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

IVF-hoitoon liittyvä injektio.

LL Jonna Leppänen, väitös 25.5.2022: Pitkän kaavan koeputkihedelmöityshoito osoittautui turvalliseksi verisuoniterveydelle

Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Pitkän kaavan mukainen koeputkihedelmöityshoito osoittautui turvalliseksi naisten verisuoniterveydelle lääketieteen lisensiaatti Jonna Leppäsen väitöstutkimuksessa. Naisilla ei myöskään ollut hoidon aikana painonnousua eikä haitallisia muutoksia rasva- tai sokeriarvoissa. Tutkimukseen osallistui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa koeputkihedelmöityshoitoa eli IVF-hoitoa saaneita naisia.

– Kun hoidon aikana ei todeta ylimääräisiä verisuoniterveydellisiä tai metabolisia riskejä, voidaan IVF-hoitoja toteuttaa turvallisesti. Raskaana olevan naisen terveydentilalla on suuri vaikutus myös syntyvän lapsen terveyteen, Leppänen toteaa.

Jopa 25 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista pariskunnista kärsii lapsettomuudesta jossain vaiheessa elämäänsä. Lasten hankkimista lykätään entistä myöhempään ikään, mikä lisää lapsettomuushoitojen tarvetta. Lisäksi naisparit ja itselliset naiset hakeutuvat lapsettomuushoitoihin aiempaa enemmän. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 4,5 prosenttia sai alkunsa koeputkihedelmöityshoidolla, ja määrä kasvaa koko ajan.

Niin sanotussa pitkän kaavan mukaisessa IVF-hoidossa aiheutetaan ensin munasarjoille vaihdevuosia muistuttava lepotila, ja sen jälkeen munarakkuloita stimuloidaan hormonaalisesti, jotta saadaan kypsiä munasoluja. Vastaavasti elimistön estrogeenipitoisuudet vaihtelevat hoidon aikana erittäin matalasta hyvin korkeaan vain noin kahden viikon aikana. Pitkän kaavan mukaisessa hoidossa saadaan usein tasainen, hyvä vaste kasvatettavissa munarakkuloissa. IVF-raskaus on kuitenkin riskiraskaus. Hoidot lisäävät muun muassa raskausdiabeteksen, raskauden aikaisen verenpaineen nousun ja raskausmyrkytyksen riskiä. Silti IVF-hoitojen turvallisuutta on tutkittu erittäin vähän.

Leptiinin pitoisuuden kasvu auttaa säätelemään ruokahalua

Leppäsen väitöstutkimus tuotti kaivattua lisätietoa pitkän kaavan mukaisen IVF-hoidon turvallisuudesta hoidettavien naisten terveyden kannalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin valtimon seinämän toimintaa, tulehdusta edistävien tekijöiden vaikutusta, metabolisia eli veren rasva- ja sokeriarvojen muutoksia sekä ruokahalun säätelyä pitkän kaavan mukaisen IVF-hoidon aikana.

Kaulavaltimon joustavuudessa tai valtimon seinämän toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia IVF-hoidon aikana. Tulehdusta edistävien tekijöiden pitoisuudet laskivat, ruokahalua säätelevän leptiinin pitoisuudet nousivat, ruoan käyttö väheni ja paino pysyi samana IVF-hoidon aikana estrogeenitasojen noustessa.

– Tämän tutkimusaineiston perusteella pitkän kaavan IVF-hoitoa voidaan pitää turvallisena verisuoniterveyden kannalta. Leptiinin pitoisuuden kasvu suojaa liialta syömiseltä estrogeenitason noustessa ja lisäksi se stimuloi sympaattisen hermoston toimintaa, jolloin adrenaliinin eritys lisääntyy ja energiankulutus kasvaa. Paino ei noussut hoidon aikana, eikä veren rasva- tai sokeriarvoissa tapahtunut haitallisia muutoksia. Nämä ovat edullisia löydöksiä esimerkiksi raskausdiabeteksen riskiä ajatellen.

– Haluan kiittää kaikkia Obest-tutkimukseen osallistuneita naisia, Leppänen lisää.

Obest-tutkimukseen osallistui kaikkiaan 54 naista, jotka saivat lapsettomuuden vuoksi IVF-hoitoa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Aineisto kerättiin vuosina 2012–2016. Kaikki naiset osallistuivat ruokahalunsäätely- ja ruoankäyttötutkimuksiin ja heiltä tutkittiin muun muassa veren sokeri- ja rasva-arvot. Osalle osallistujista tehtiin lisäksi ateriarasitus ja osalta tutkittiin kaulavaltimon joustavuutta ja verisuonen seinämän toimintaa. Potilaat tutkittiin kolmella eri käynnillä. Ensimmäisellä ja toisella kerralla eli kuukautisvuodon aikana ja gonadotropiineja vapauttavan hormonin eli GnRH:n käytön aikana estrogeenipitoisuus oli matala. Kolmas kerta oli follikkelia stimuloivan hormonihoidon (FSH) aikana, jolloin estrogeenipitoisuus oli korkea. Ensimmäistä käyntiä pidettiin vertailukohtana ja näin potilaat toimivat omina verrokkeinaan.

Lääketieteen lisensiaatti Jonna Leppäsen väitöskirja Responses in biomarkers of arterial function, inflammation, and appetite regulation during a long agonist in vitro fertilization protocol (Vasteet valtimoiden toiminnan, tulehduksen ja ruokahalun säätelyn biomarkkereissa pitkän kaavan mukaisen koeputkihedelmöityshoidon aikana) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Aila Tiitinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Leea Keski-Nisula Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa

Väittelijän painolaatuinen kuva

Lisätietoja:

 LL Jonna Leppänen, jonna.leppanen (a) kuh.fi, p. 0405450445