Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Mies syö mustikkaa.

LL Hanna-Mari Tertsunen, väitös 3.6.2022: Terveellinen pohjoismainen ruokavalio yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin ja sairauskuolleisuuteen

Lääketieteen ja kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia terveellisen pohjoismaisen ruokavalion yhteyksiä kuolleisuuteen sekä sepelvaltimotaudin ja tyypin 2 diabeteksen riskiin keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla itäsuomalaisilla miehillä. Tutkimuksessa käytettiin Kuopion Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen aineistoa. Ensimmäisessä osajulkaisussa tutkittiin yhteyksiä sairaudesta johtuvaan kuolleisuuteen, sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden, syöpäkuolleisuuden sekä muista syistä johtuvan kuolleisuuden riskiin. Toisessa osajulkaisussa tutkittiin yhteyksiä sepelvaltimotautikohtauksen ja kaulavaltimoahtauman riskiin sekä sepelvaltimotaudin riskitekijöihin kuten herkän C-reaktiivisen proteiinin, seerumin LDL- sekä HDL kolesterolin ja seerumin triglyseridien pitoisuuteen sekä systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen. Kolmannessa osajulkaisussa tutkittiin yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen riskiin ja veren glukoosin ja seerumin insuliinin pitoisuuksiin.

Kuolleisuus ja sairastavuus erityisesti sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen on suurta ja mahdollisesti ravitsemuksellisilla tekijöillä voidaan vaikuttaa niiden ilmaantumiseen. Terveellinen pohjoismainen ruokavalio, joka edustaa pohjoismaisia ruokavaliosuosituksia, on aiemmin yhdistetty suotuisiin terveysvaikutuksiin, mutta tutkimuksia aiheesta on edelleen vähän.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Terveellinen pohjoismainen ruokavalio oli yhteydessä pienempään sairauskuolleisuuteen. Miehillä, jotka noudattivat heikommin terveellistä pohjoismaista ruokavaliota, oli suurempi sairauskuolleisuus, mahdollisesti suuremman sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vuoksi. Yhteyttä syöpäkuolleisuuteen tai muista sairauksista johtuvaan kuolleisuuteen ei havaittu. Terveellinen pohjoismainen ruokavalio ei ollut yhteydessä sepelvaltimotautiin, kaulavaltimoahtaumaan tai sepelvaltimotaudin riskitekijöihin lukuun ottamatta yhteyttä pienempään seerumin herkän C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen. Terveellinen pohjoismainen ruokavalio oli yhteydessä matalampaan tyypin 2 diabeteksen riskiin sekä plasman glukoosi- ja seerumin insuliinipitoisuuksiin. Aiempia tutkimuksia aiheesta on vähän ja niissä on ristiriitaisuuksia. Tämän väitöskirjatyön tulokset viittaavat siihen, että terveellinen pohjoismainen ruokavalio saattaa olla hyödyllinen terveydelle.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Ravitsemuksellisilla tekijöillä voidaan vähentää sairauksien riskejä, joten väitöstyön tulosten perusteella terveellistä pohjoismaista ruokavaliota voidaan suositella terveyttä edistävänä ruokavaliona.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimus tehtiin ravitsemusepidemiologian tutkimusryhmässä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kuopion Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimukseen (SVVT, Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study, KIHD) koottua keski-ikäisten ja sitä vanhempien itäsuomalaisten miesten aineistoa.

Lääketieteen lisensiaatti Hanna-Mari Tertsusen väitöskirja Adherence to a healthy Nordic diet and risk of coronary heart disease, type 2 diabetes and mortality in men - a prospective population-based cohort study (Terveellisen pohjoismaisen ruokavalion yhteys sepelvaltimotautiin, tyypin 2 diabetekseen ja kuolleisuuteen miehillä - prospektiivinen väestöpohjainen kohorttitutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Noora Kanerva Helsingin yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa (linkki tulossa)

Väittelijän painolaatuinen kuva