Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus pidetään Savonlinnan sairaalassa ja sitä voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä säännöllisen kotihoidon asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Lisäksi arvioitiin palvelujen käytön kustannuksia. Ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä ja suurin osa heistä on terveitä ja hyväkuntoisia. Ikääntymiseen liittyy kuitenkin myös terveysongelmia, lisääntynyttä haavoittuvuutta ja haurautta. Sairauksista ja toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta useimmat ikäihmiset haluavat asua omassa kodissaan. Suomessa kotihoito on tärkeä osa ikäihmisten palveluja ja se auttaa selviytymään kotona mahdollisimman pitkään. Kotiin tuoduista palveluista huolimatta kotihoidon asiakkaat näyttävät tarvitsevan myös monia muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käytöstä löytyy tutkimustietoa, mutta kotihoidon asiakkaiden osalta tietoa on vähemmän. Tutkitun tiedon avulla voi jatkossa olla mahdollista kohdentaa palveluja niukassa resurssitilanteessa aikaisempaa paremmin
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoitti, että kotihoidon asiakkaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, jonka toimintakyky ja palvelutarpeet vaihtelevat huomattavasti. Päivittäistä kotihoitoa saavat asiakkaat olivat keskimäärin iäkkäämpiä, useammin muistisairaita ja heidän fyysinen sekä kognitiivinen toimintakykynsä oli heikompi kuin harvemmin palveluja saavilla. Heikentynyt elämänlaatu, masennusoireet, liikuntarajoitteet ja sydämen vajaatoiminta lisäsivät päivystyskäyntejä, kun taas monisairastavuus, sydämen tai munuaisten vajaatoiminta sekä toimintakyvyn heikkeneminen kasvattivat sairaalahoidon riskiä. Verenkiertoelimistön sairaudet ja vammat olivat yleisimpiä päivystyskäyntien ja sairaalahoitojen syitä.
Toimintakyvyn, liikuntakyvyn ja kognition heikkeneminen ennustivat vahvasti siirtymistä ympärivuorokautiseen hoivaan tai kuolemaa. Erityisesti päivittäisistä perustoiminnoista suoriutumisen vaikeudet ja heikentynyt kognitio lisäsivät laitoshoitoon joutumisen riskiä. Suurin osa kustannuksista muodostui kotihoidosta, mutta sairaalahoidot olivat toiseksi merkittävin kustannuserä. Tulokset korostavat toimintakyvyn ylläpitämisen, sydän- ja verisuonisairauksien hyvän hoidon sekä ennakoivan seurannan merkitystä päivystyskäyntien, sairaalahoitojen, kustannusten ja ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymisen vähentämisessä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus osoittaa, että ikääntyneiden palveluissa rajalliset resurssit tulisi kohdentaa erityisesti asiakkaisiin, joilla on suurin riski runsaaseen palvelujen käyttöön. Keskeisin palvelutarvetta ennustava tekijä oli toimintakyky, jonka avulla voitiin tunnistaa kotihoidon, päivystyksen ja sairaalahoidon suurkuluttajia.
Tulokset korostavat toimintakyvyn ylläpitämisen, kuntoutuksen ja ennaltaehkäisevien toimien integroimista kotihoitoon kotona asumisen tukemiseksi ja raskaampien palvelujen tarpeen vähentämiseksi. Toimintakyvyn merkittävästi heikentyessä ja kotihoidon tarpeen kasvaessa palveluasuminen tai ympärivuorokautinen hoiva voi olla tarkoituksenmukaisempi ratkaisu. RAI-arviointijärjestelmän tietoa tulisi hyödyntää nykyistä systemaattisemmin hoidon, kuntoutuksen ja palvelupäätösten tukena. Lisäksi kaatumisten ehkäisy sekä sydän- ja verisuonisairauksien varhainen tunnistaminen voivat vähentää päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoja.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus oli osa Iäkkäiden lääkehoidon moniammatillinen arviointi (ILMA) -tutkimusta ja tämä alaryhmäanalyysi keskittyi Savonlinnan alueen säännöllisen kotihoidon asiakkaisiin (n=293). Tutkimuksessa tarkasteltiin asiakkaiden päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoa vuoden seuranta-aikana. Lisäksi analysoitiin kotihoidon käyntien määrää, siirtymistä palveluasumiseen sekä kuolemia. Kokeneet kotihoidon ammattilaiset keräsivät tutkimuksessa käytetyt tiedot. Tutkimuksessa tarkasteltiin osallistujien demografisia muuttujia, asumisjärjestelyjä, itsearvioitua terveydentilaa, kokonaislääkitystä, sairastavuutta, toimintakykyä, kognitiota, liikkumista, mielialaa ja terveyteen liittyvää elämänlaatua. Palvelujen käyttötiedot saatiin Itä-Savon sairaanhoitopiirin sähköisistä rekistereistä ja palvelujen käyttöä ja kuolemaa ennustavien tekijöiden selvittämisessä käytettiin soveltuvia tilastollisia analyysimenetelmiä. Kustannusanalyysit perustuivat Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiin yksikkökustannuksiin.
Lääketieteen lisensiaatti Eeva Björkstedtin väitöskirja Use of social and health care services and associated costs among home care clients (Kotihoidon asiakkaiden palvelujen käyttö ja kustannukset) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Maria Nuotio Turun yliopistosta ja kustoksena professori Eija Lönnroos Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Eeva Björkstedt, [email protected], 0505611066
