Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Veneen keula halkoo veden pintaa

Lainsäädäntöön ehdotetaan tarkistuksia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi

Suomen lainsäädäntöä on syytä tarkistaa, jotta vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisia lupia voidaan muuttaa EU:n vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. SYKEn johdolla laaditussa tuoreessa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja sääntelyn kehittämiseksi. Itä-Suomen hankkeessa olivat mukana sen johtaja, professori Antti Belinskij ja professori Tapio Määttä.

Jäsenmaita sitovat vesien tilan tavoitteet määritellään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä, jossa kielletään myös tilan heikentäminen. Kansallisen sääntelyn kehittämisen tarkoitus on edistää EU-oikeuden tehokasta täytäntöönpanoa. Selvityksessä esitetään seuraavia vaihtoehtoja lainsäädännön kehittämiseksi:

  • vesienhoidon ympäristötavoitteet lisätään luvan muuttamisen perusteeksi vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin
  • vesilain mukaisen luvan muuttamisen rajoitteita lievennetään
  • lupien muuttamisen menettely sovitetaan vesienhoidon suunnitteluprosessiin

Tapauskohtainen harkinta tarpeen

Luvan muuttaminen ympäristötavoitteiden perusteella edellyttää tapauskohtaista harkintaa. Jos ympäristötavoitteet ovat toteutuneet tai jos toiminta ei vaaranna niiden saavuttamista, ei luvan muuttaminen ole tarpeen. Ympäristötavoitteista voidaan myös tietyin edellytyksin poiketa.

Haasteita vanhojen lupien päivittämisessä

– EU:n ja kansallisen oikeuskäytännön perusteella on selvää, että vesien tilan heikentämisen kielto ja hyvän tilan tavoite sitovat hankkeiden lupaharkintaa. Lainsäädännön mukaan vesienhoitoviranomaisen tulee esittää tarvittaessa toimenpiteitä myös vanhojen lupien päivittämiseksi. Tällä hetkellä vesienhoidon ympäristötavoitteita ei kuitenkaan mainita vesilaissa tai ympäristönsuojelulaissa lupien muuttamisen perusteena, ja tämä on selvä puute”, toteaa professori Antti Belinskij.

Haasteita vesien tilan ylläpidossa aiheuttaa muun muassa vesilain mukaisten lupien pysyvyyssuoja, joka on selvästi ympäristönsuojelulain mukaisia lupia vahvempi. Vesilain perusteella luvanvaraista on esimerkiksi vesivoiman tuottaminen, vesistön säännöstely ja vedenotto. Ympäristölupa vaaditaan puolestaan muun muassa jätevesien käsittelylle, turvetuotannolle ja kaivoksille.

Selvityksen toteuttaminen

Hankeryhmää johti tutkimusprofessori Antti Belinskij (SYKE ja Itä-Suomen yliopisto) ja siihen kuuluivat erikoistutkija Jussi Kauppila, suunnittelija Milla Mäenpää (31.1.2019 asti), suunnittelija Essi Römpötti ja erikoistutkija Helena Valve (SYKE), apulaisprofessori Matti Hepola (Lapin yliopisto), professori emeritus Erkki Hollo ja apulaisprofessori Niko Soininen (Helsingin yliopisto) sekä professori Tapio Määttä (Itä-Suomen yliopisto). Selvityksen ohjausryhmään kuuluivat ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä oikeusministeriön edustajat.

Raportti
•    Vesienhoidon ympäristötavoitteiden toteuttaminen: ympäristöllisten lupien muutettavuutta koskevan lainsäädännön kehittäminen ja sen valtiosääntöoikeudelliset perusteet -raportin käsikirjoitus 15.5.2019 (pdf 1,4 Mt)

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Antti Belinskij, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto, p. 046 920 9189, etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi

Erikoistutkija Jussi Kauppila, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 270, etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi

Hanke: Vesienhoidon ympäristötavoitteiden toteuttaminen: ympäristöllisten lupien muutettavuus (Lupamuutos)