Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Vesa Turkki

Kuopioon kansainvälinen geeni- ja soluterapian tutkimuskeskus

Kuopioon on perustettu merkittävä geeni- ja soluterapian tutkimuskeskus, joka mahdollistaa pitkäjänteisen huippututkimuksen akateemisen ja yritysmaailman välimaastossa. Kuopio Center for Gene and Cell Therapy -tutkimuskeskus tarjoaa tutkijatiimeille rahoituksen, toimintaympäristön ja yhteistyömahdollisuudet Itä-Suomen yliopiston, virus- ja geenilääkeyritys FinVectorin sekä KYSin kanssa. Tutkimuskeskuksen toimintaa rahoittaa sveitsiläinen Dr Frederik Paulsen -säätiö.

KCT-tutkimuskeskuksen taustalla ovat geeniterapian uranuurtajat, akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutista ja FinVectorin hallituksen jäsen Nigel Parker. FinVectorin toiminta juontuu Ylä-Herttualan pitkäaikaisesta tutkimustyöstä, ja Dr Frederik Paulsen -säätiö on myös sen nykyinen omistaja.

Ylä-Herttualan mukaan akateemisen maailman ja tiukasti säänneltyjen lääketehtaiden välimaastossa on tarvetta ammattimaiselle tutkimuskeskukselle, jossa rahoitus lupaaville tutkimushankkeille on taattu. – Tämä tavoite on nyt saavutettu ja keskukselle on turvattu 8-10 miljoonan euron vuosibudjetti viidelle seuraavalle vuodelle.

Tutkimuskeskukseen on tarkoitus houkutella eri puolilta maailmaa korkeatasoisia tutkijatiimejä, joiden hankkeet voivat johtaa uudenlaisten solu- tai geeniterapialääkkeiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Ensimmäisistä hankkeista ovat jo neuvottelut käynnissä. Keskuksen omien solu-, geeni- ja analytiikkayksikköjen lisäksi tutkijoiden käytettävissä ovat Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimusosaaminen ja -infrastruktuurit, Valtakunnallisen koe-eläinkeskuksen palvelut ja FinVectorin tuotanto-osaaminen.

– Yliopistolle keskuksen voi odottaa tuovan uutta tutkimusta ja KYSin potilaille uuden polven hoitoja, Ylä-Herttuala visioi avajaisissa.

Parkerin mukaan rahoittajan löytyminen ja tutkimuskeskuksen houkuttelevuus perustuu Kuopion kampukselta löytyvään ainutlaatuiseen osaamiskokonaisuuteen. – Maailmassa on vain muutama paikka, jossa on mahdollista edetä virusvektorien valmistuksesta toiminnallisiin tutkimuksiin, eläinkokeisiin ja potilastutkimuksiin asti. Kuopiossa tämä onnistuu vieläpä yhden neliökilometrin sisällä.

Vastaavalla mallilla toimivia tutkimuskeskuksia ei ole Suomessa muita. Toimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan keskuksen toimintaa voi myöhemmin olla mahdollista rahoittaa myös tutkimushankkeista kaupallistettujen lääkkeiden tuotoilla.

KCT toimii tällä hetkellä Biotekniassa 25 työntekijän voimin. Parhaillaan keskukselle haetaan kansainvälisesti tieteellisesti ansioitunutta tutkimusjohtajaa. Tieteellisenä neuvonantajana toimii Nobel-palkittu tutkija Stanley Prusiner.

Yläkuva: Analyysiyksikön johtajan Vesa Turkin esittelemä molekyylibiologian laboratorio tulee tutuksi myös monille Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille, jotka tekevät keskuksessa opinnäytetyötään.

Tutkimusjohtaja Hanna Lesch (vas.), akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, tohtori Nigel Parker ja toimitusjohtaja Timo Ristola KCT-tutkimuskeskuksen avajaisissa.
Tutkimusjohtaja Hanna Lesch (vas.), akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, tohtori Nigel Parker ja toimitusjohtaja Timo Ristola KCT-tutkimuskeskuksen avajaisissa.