Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Voidepurkkeja.

Kuluttajatuotteissa voi piillä näkymätön tappaja

  • Teknologia ja innovaatiot
  • Terveys ja hyvinvointi

Tiedotetta korjattu 11.2.2021:

Korjaus koskee nanomateriaalien sääntelyä. Lause ”Nanomateriaalien käyttöä ei säännellä eikä niitä tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa” on korjattu muotoon ”Pienen kokonsa takia nanomateriaalien käytön sääntely on hankalaa.” Korjaus koskee ingressiä sekä tutkijatohtori Monikhin toiseksi viimeistä lainausta. Ingressistä on lisäksi poistettu nanomateriaalien pitkäaikaisvaikutusten ja koronaviruksen välinen analogia ja tutkijatohtori Monikhin lainausta on täydennetty lauseella "mutta emme tiedä, läpäisevätkö ne aivoesteen" kohdassa, joka käsittelee nanomateriaalien kertymistä aivoihin. Nanomateriaalien mittaamista käsitteleviä kohtia on myös täydennetty lauseella "vaan on mitattava myös koko ja muoto" ja sanalla "rutiinimenetelmin".

Korjattu tiedote alla:

Käyttämämme kuluttajatuotteet, kuten ruoka, kosmetiikka ja vaatteet, saattavat tietämättämme olla pullollaan nanomateriaaleja. Pienen kokonsa takia nanomateriaalien käytön sääntely on hanklaa. Ilmiö on huolestuttava, sillä nanomateriaaleja on hankala mitata, ne päätyvät ravintoketjuumme ja, mikä huolestuttavinta, ne läpäisevät soluja ja kertyvät elimiin.

Nanoteknologiaa on nykyisin kaikkialla. Sen sovellusten ansiosta pystymme hoitamaan monia sairauksia niin tehokkaasti, että ne ovat lähes hävinneet. Meillä on myös materiaaleja, jotka ovat sata kertaa terästä vahvempia, akkuja, jotka kestävät kymmenen kertaa aiempaa pidempään, aurinkopaneeleja, joista saadaan tuplasti enemmän energiaa sekä ihonhoitotuotteita, joiden ansiosta säilymme nuorekkaan näköisinä. Eikä sovi unohtaa itsestään puhdistuvia autoja, ikkunoita ja vaatteita. Näistä aiemmin lähinnä science fictionissa ja Hollywood-elokuvissa nähdyistä asioista on tullut osa arkeamme.

Nanoteknologialla on potentiaalia aloittaa seuraava teollinen vallankumous. Nanomateriaalinen globaali markkina kasvavaa: tällä hetkellä noin 11 miljoonan tonnin markkina on arvoltaan 20 miljardia euroa. Nanomateriaalisektorin suora työllistävä vaikutus on noin 300 000–400 000 henkeä yksinomaan Euroopassa.

Nanomateriaalit ja niiden käyttö kuluttajatuotteissa ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Uusi Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli nanomateriaalien mahdollista haitallisuutta ja niiden vaikutuksia eliöihin. Tutkijat käyttivät uutta, entistä herkempää menetelmää tutkiakseen nanomateriaaleja ja niiden kulkua veressä ja kudoksissa. Tutkimuksen kohteena oli vesiekosysteemin ravintoketju pieneliöistä kaloihin, jotka puolestaan ovat yksi tärkeimmistä ihmisravinnon lähteistä useissa eri maissa.

– Havaitsimme, että nanomateriaalit kiinnittyvät tiukasti pieneliöihin, joita muut eliöt käyttävät ravinnokseen. Näin nanomateriaalit lopulta päätyvät meidänkin ravintoketjuumme. Nanomateriaalit voivat myös muuttaa muotoaan ja kokoaan eliöiden sisällä ja niistä voi muodostua vaarallisia yhdisteitä, joka pystyvät läpäisemään soluja ja leviämään muihin elimiin. Havaitsimme myös, että nanomateriaalilla on taipumus kertyä erityisesti aivoihin, mutta emme tiedä, läpäisevätkö ne aivoesteen, tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Fazel A. Monikh Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Tutkijoiden mukaan nanomateriaaleja on myös hankala mitata: niiden määrää eliössä ei voi mitata yksinomaan massan perustella, mikä muutoin on kemikaalien määrän mittaamisessa yleisesti käytetty menetelmä, vaan on mitattava myös koko ja muoto. Tutkimuksen tulokset korostavat nanomateriaalien riskien arvioinnin tärkeyttä ennen kuin niitä käytetään kuluttajatuotteissa suurissa määrin. Parempi ymmärrys nanomateriaalien riskeistä auttaa myös päättäjiä laatimaan tiukempia määräyksiä niiden käytölle ja pakkausmerkinnöille.

– Käyttämämme tuotteet, kuten ruoka, vaatteet ja kosmetiikka, saattavat hyvinkin sisältää nanomateriaaleja, mutta niistä ei välttämättä ole mainintaa tuoteselosteessa. Tämä on mahdollista, koska nanomateriaalien sääntely on niiden pienen koon takia hankalaa ja niiden mittaaminen valmiista tuotteesta on niiden pienen koon takia mahdotonta rutiinimenetelmin, tutkijatohtori Monikh sanoo.

– Ihmisillä on oikeus tietää, minkälaisia tuotteita he käyttävät ja ostavat läheisilleen. Tämä on maailmalaajuinen ongelma, johon tarvitaan maailmanlaajuinen ratkaisu. Moni nanomateriaaleihin liittyvä kysymys odottaa yhtä vastausta: emme esimerkiksi tiedä, ovatko ne turvallisia meille ja ympäristölle, mihin ne päätyvät käytön jälkeen, ja kuinka voimme arvioida niiden riskejä, Monikh toteaa.

Tutkimukseen osallistui Itä-Suomen yliopiston lisäksi yliopistoja ja tutkimuslaitoksia Alankomaista, Tšekistä, Iso-Britanniasta, Intiasta ja Espanjasta.

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Fazel A. Monikh, sähköposti: fazel.monikh(at)uef.fi
Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto

Tutkimusartikkeli:

Particle number-based trophic transfer of gold nanomaterials in an aquatic food chain.

Fazel A. Monikh, L. Chupani, D. Arenas-Lago, Z. Guo, P. Zhang, G. Krishna Darbha, E. Valsami-Jones, I. Lynch, M. G. Vijver 1, P. M. van Bodegom & W. J.G.M. Peijnenburg. https://doi.org/10.1038/s41467-021-21164-w