Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kahdet kädet pylväsdiagrammitulosteiden päällä.

KTM Päivi Kosonen, väitös 12.8.2022: Johtajien ymmärrys talouteen liittyvistä tunteista vahvistaisi henkilöstön luottamusta talouskriisin kohdanneissa organisaatioissa

Palvelujohtamisen alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan luottamuksen kehittymistä johtajan verbaalin ja non-verbaalin viestinnän kautta talouskriisistä kärsivässä korkeakouluorganisaatiossa. Suomalaisten korkeakoulujen rahoitusmalleja on 2010-luvulla uudistettu voimakkaasti, mikä on johtanut korkeakouluorganisaatiot taloudellisesti vaikeisiin tilanteisiin. Luottamuksella on suuri merkitys organisaatioiden toimintakyvylle, ja tämä korostuu kriisitilanteissa. Korkeakoulutukseen kohdistuu usein merkittäviä lainsäädännöllisiä ja poliittisia vaikutuksia sekä Suomessa että kansainvälisesti, koska korkeakoulutuksen yhteiskunnallinen merkitys on suuri.

Väitöskirjatutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, mikä merkitys rahoitusmallien muutosten aiheuttamilla taloudellisilla haasteilla on korkeakouluorganisaatioiden henkilökunnalle. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten korkeakoulun johtaja viestii vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, millaista on henkilöstön luottamus korkeakoulun johtajaa ja työnantajaorganisaatiota kohtaan sekä miten sitoutuminen organisaation toimintaan näkyy taloudellisen kriisin yhteydessä.

Korkeakoulutuksen julkisen rahoituksen väheneminen ja rahoituksen painopisteiden muuttuminen ovat globaaleja ilmiötä. Esimerkkejä merkittävistä rahoituksen leikkauksista löytyy lukuisia sekä kehittyneistä että kehittyvistä yhteiskunnista ympäri maailman. Tilanne, jossa korkeakouluorganisaatio kohtaa taloudellisten edellytysten heikkenemisen poliittisen päätöksenteon seurauksena, on koko korkeakouluyhteisöä maailmanlaajuisesti yhdistävä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimuksessa yhdistettiin etnografista lähestymistapaa sekä erilaisia laadullisia aineiston keruu- ja analyysimenetelmiä ja sovellettiin sitä luottamuksen tutkimiseen. Vastaavaa menetelmäyhdistelmää ja sen soveltamista luottamuksen tutkimiseen ei ole aiemmin tehty. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, mikä merkitys korkeakouluorganisaation johtajan viestinnällä on henkilöstön kokemalle luottamukselle talouskriisin aikana.

Kun ihmisistä koostuva yhteisöön kohdistuu ulkopuolinen uhka, sen jäsenet kääntävät katseensa johtajaan – mitä hän sanoo, mitä hän tekee, kuinka hän käyttäytyy. Aiemman luottamustutkimuksen perusteella ihminen tulee korostuneen haavoittuvuuden riskin tilanteessa tietoisemmaksi päätöksestään luottaa tai olla luottamatta. Lisäksi henkilön luottamus vaikuttaisi tällaisessa tilanteessa kehittyvän henkilöitymättömälle tasolla.

Väitöstutkimuksessa tarkastellussa korkeakoulussa oli tilanne, jossa henkilöstön taloudellinen toimeentulo, työpaikan säilyminen, oman ammatin harjoittaminen ja yhteisöön kuuluminen olivat uhattuna. Tutkimuksen tulosten perusteella kyseessä oli korostuneen haavoittuvuuden riskin tilanne. Tutkimuksen tulokset olivat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Kohdekorkeakoulun henkilöstön luottamuksen luonne lähti tarkastelujakson aikana kehittymään henkilöityneeltä tasolta institutionaaliseen suuntaan. Henkilöstö osoitti luottavansa johtajien sijaan suomalaiseen korkeakoulutukseen.

Tutkimuksen perusteella, vaikuttaa siltä, että vaikeassa tilanteessa luottamuksen luonne käyttäytyy epälineaarisesti organisaation eri tasojen välillä. Johtajan viestintä talouskriisitilanteessa vaikuttaisi olevan hyvin herkkää tulkinnoille. Johtajan vahvistavaksi ja rauhoittavaksi puheeksi tarkoittama sanoma voidaan henkilöstössä kokea pelotteluna, jolloin seuraukset voivat olla päinvastaiset kuin alun perin oli johtajan tarkoituksena. Tulosten mukaan näyttäisi siltä, että johtajan on mahdollista esteettisen vahvistamisen kautta lujittaa ryhmätason luottamusta. Johtaja voi siis nonverbaalin viestinnän avulla luoda tilanteen, joka vahvistaa henkilöstön luottamusta johtajaan.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää usealla tavalla. Korkeakouluorganisaatioiden johtajat voivat hyödyntää tuloksia omassa työssään tulemalla tietoisiksi talousviestinnän merkityksistä organisaation henkilöstön luottamukselle ja sitoutumiselle. Tutkimuksessa ehdotetaan, että emotionaalisen taloudellisen osaamisen eli talouteen liittyvien tunteiden ymmärryksen tulisi olla korkeakoulujen johtajien uusi osaamistavoite. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös tulevien johtajien koulutuksessa esimerkiksi kauppakorkeayksiköissä. Johtamisen opiskelijat voivat hyötyä jo johtajiksi kasvaessaan ymmärryksestä talouden ja tunteiden välisistä merkityksistä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöstutkimuksen tutkimusasetelma on laadullinen. Alkuvaiheessa tutkimusaineistoa kerättiin niin kutsutusti ”teoreettiset silmälaput” silmillä, eli sitä kerättiin tilanteessa, jossa en ollut juurikaan tutustunut aiempaan luottamustutkimukseen. Pyrkimyksenä oli pitää havainnointiin nojaava aineisto ”puhtaana” teoreettisilta ennakkokäsityksiltä. Aineiston keräämistä ohjasi laadullisen tutkimuksen ydinajatus tutkittavan ilmiön mahdollisimman kattavasta ja syvästä ymmärryksestä.

Taloudellisesti vaikeasta tilanteesta viestivää johtajaa havainnoitiin kokouksissa, nauhoitettiin hänen valmisteltuja puheitaan sekä varjostettiin häntä työpäivien aikana erilaisissa kohtaamisissa organisaation jäsenten kanssa. Johtajan kanssa vuorovaikutuksessa ollutta henkilöstöä pyydettiin raportoimaan kirjallisesti tuntojaan johtajasta, viestinnästä ja käsityksistä organisaation tulevaisuuden näkymistä.

Kohdeorganisaatio antoi tutkimuskäyttöön myös henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn datan aineiston keruuvuodelta. Lisäksi noin viiden kuukauden aineiston keruujakson ajan pidin kenttäpäiväkirjaa, johon kirjasin erityisesti havaintoja formaalien havainnointitilanteiden ulkopuolelta, muun muassa tunnelmia, lausahduksia ja organisaation sisäistä ilmapiiriä.

Menetelmällisesti väitöskirjatutkimuksen uutuusarvo on etnografisen lähestymistavan ja erilaisten laadullisten aineiston keruu- ja analyysimenetelmien yhdistelmässä sekä tämän yhdistelmän soveltamisessa luottamuksen tutkimiseen. Erityisesti varjostaminen on luottamustutkimuksessa uusi tapa kerätä laadullista tutkimusaineistoa. Aineiston monipuolisuus oli tutkimusprosessin analyysi- ja raportointivaiheelle sekä rikkaus että haaste – kuinka rakentaa kokonainen kuva eri puolilta napatuista tuokiokuvista. Aineiston analyysivaiheessa yhdisteltiin aineiston osia toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi, joihin sovellettiin diskurssianalyysin, tyypittelyn ja metafora-analyysin sekä autoetnografisten tuokiokuvien menetelmiä.

KTM Päivi Kososen palvelujohtamisen alaan kuuluva väitöskirja ”Trust in Discursive Leadership in Financial Crisis of a Higher Education Organization - An Ethnographic Study During Funding Reform” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 12.8. klo 12.00 alkaen Aurora-rakennuksen salissa AU100. Vastaväittäjänä toimii professori Svein Tvedt Johansen (UiT The Arctic University of Norway) ja kustoksena emeritaprofessori Taina Savolainen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Lisätietoja:
Päivi Kosonen, paivi.kosonen(at)uef.fi