Historian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani Savon ruotsinkielinen säätyläistön säätykiertoa sekä avioliitto- ja kummikäytäntöjä vuosina 1721–1865. Säätykierron osalta käsittelen alenevan ja ylenevän säätykierron lisäksi, miten valinnat avioliitosta, naimattomuudesta tai opinkäynnistä vaikuttivat säätykiertoon. Säätyläisavioliittoista analysoin, minkä ikäisenä eri säätyläisryhmissä avioiduttiin ja kuinka tyypillisiä säädynsisäiset, säätyrajat ylittävät sekä verisukulaisten kanssa solmitut serkusavioliitot olivat eri säätyläisryhmissä. Tarkastelen myös avioliittoalueita eli kuinka läheltä tai kaukaa puoliso löydettiin. Lisäksi tutkin sitä, millaisia kummistrategioita Savon säätyläisillä oli.
Tutkimukseni tuo uusia näkökulmia siihen, miten heterogeeninen ryhmä säätyläistö oli syvällisemmin tarkasteltuna. Tämä näkyi muun muassa eroina kummikäytännöissä, keskimääräisissä avioitumisi’issä ja puolisonvalintastrategioissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Savon säätyläistön tarkempi tutkimus paljasti, että ympäröivään yhteiskuntaan ulkoisesti yhtenäiseltä näyttänyt ryhmä ei ollut kokonaisuutena muuttumaton tai yhtenäinen. Säätyläistö uusiutui ja muuttui, kun opinkäynnin kautta säätyläistöön nousi rahvaasta henkilöitä tai säätyläisiä päätyi rahvaaseen alenevan säätykierron tuloksena. Aviopuoliso etsittiin yleensä omaa sosiaalista taustaa ylempää. Mitä korkeampi apen yhteiskunnallinen asema oli, sitä todennäköisemmin ylioppilaan säätykierto oli ylenevä ja mitä alempi apen asema oli, sitä todennäköisempää oli aleneva säätykierto. Avioliiton solmineet päätyivät naimattomia todennäköisemmin ylenevään säätykiertoon.
Ensimmäisissä avioissa säätyläismiehet olivat keskimäärin lähes seitsemän vuotta puolisoitaan vanhempia. Säädynsisäinen avioliitto oli ensisijainen tavoite ja kaikista avioliitoista lähes puolet oli tällaisia. Puoliso löytyi läheltä – selvästi yli puolessa avioliitoista sekä sulhanen että morsian olivat kotoisin samasta seurakunnasta. Seuraavaksi yleisintä oli puolison löytyminen naapuriseurakunnasta ja edelleen muualta Itä-Suomesta.
Savon säätyläistön kummivalinnat kertovat siitä, että valinnoilla pyrittiin vahvistamaan olemassa olevia tai luomaan uusia mahdollisesti tulevaisuudessa hyödynnettäviä verkostoja. Etenkin tämä korostui alemmassa säätyläistössä, joka pyrki kummivalintojen kautta vahvistamaan asemaansa paikallisyhteisössä. Ylemmän säätyläistön kummistrategioissa taas korostui tiivistyvä sukulaisverkosto.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöskirjani tulokset kertovat säätyläistön säädynmukaisesta selviytymisestä, johon kuuluivat erilaiset verkostot ja strategiat – oli kyseessä sitten kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen tai statuspääoman kasvattaminen opinkäynnin, avioliiton tai kummivalintojen kautta. Vaikka tutkimusperiodin alku oli 300 vuotta nykyaikaa varhaisempi, on vastaavia selviytymisen ja pääomien kasvattamisen strategioita tunnistettavissa ja hyödynnettävissä myös tämän päivän yhteiskunnassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimukseni keskeisiä aineistoja olivat ennen kaikkea Kansallisarkiston digitoimat alkuperäiset käsin kirjoitetut kirkonkirjat eli papiston pitämät rippikirjat ja luettelot syntyneistä, vihityistä ja kuolleista. Savolaisylioppilaiden säätykiertoa koskevassa artikkelissani lähtökohtana aineiston keruussa oli Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelitietokanta ja sen savolaissyntyiset ylioppilaat vuosilta 1700–1834. Ylioppilasmatrikkelin tietoja täydensin edellä mainituista kirkollisista asiakirjalähteistä saaduilla tiedoilla.
Tutkimukseni on monimenetelmällinen tutkimus (mixed methods research). Kummistrategioita tarkastelin graafiteoriaan perustuvan sosiaalisen verkostoanalyysin kautta. Säätykiertoa ja avioliittoja tutkin käyttämällä sekä genealogista tutkimusmenetelmää että tilastoanalyysia.
KTM Ilkka Heinäsen historian alaan kuuluva väitöskirja Savon ruotsinkielinen säätyläistö 1721–1865 – säätykierto, avioliitto- ja kummikäytännöt tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Tiina Miettinen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kimmo Katajala Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Ilkka Heinänen, ilkka.heinanen(at)finlit.fi, 040 533 5330