Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Stetoscope

Kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän hoito ja seuranta jatkuvat loppuelämän ajan myös sairauden oireettomassa vaiheessa

Tuoreen Käypä hoito -suosituksen mukaan krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä voidaan todeta oireiden perusteella. Hoidon lähtökohta on riskitekijöiden minimointi ja optimaalinen, ennustetta parantava lääkehoito. Hoidon toteutuminen varmistetaan sydänvalmennuksen avulla. Hyvinvointialueilla tulee olla suunnitelmallinen palveluketju kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville potilaille. Itä-Suomen yliopiston sisätautiopin professori Jari Laukkanen on ollut mukana sepelvaltimotaudin Käypä hoito -suosituksen päivityksestä vastaavassa työryhmässä.

Sepelvaltimo-oireyhtymä on krooninen sairaus, jossa sepelvaltimoihin muodostuu ateroskleroosia. Tämä tarkoittaa verta kuljettavien valtimoitten ahtautumista, jonka seurauksena veren kulku suonessa heikkenee. Lievä sepelvaltimoiden ateroskleroosi ei aiheuta sydänoireita tai iskemiaa (hapenpuutetta). Oireeton ateroskleroosi voidaan todeta kuvantamistutkimuksissa.

Sepelvaltimoiden ateroskleroosi voi kuitenkin pidemmälle edetessään johtaa ahtauttavaan sepelvaltimotautiin ja sydänlihaksen iskemiaan, jolloin voi kehittyä sydänperäisiä oireita.
Sepelvaltimo-oireyhtymän diagnostiikka perustuu anamneesiin ja sepelvaltimoiden ateroskleroosin tai iskemian osoitukseen.

Keskeistä hoidossa ja seurannassa on elintapoihin ja lääkehoitoon sitoutuminen

Hoidon perusta on riskitekijöiden minimointi elintavoilla ja optimaalinen ennustetta parantava lääkehoito, joiden toteutuminen varmistetaan kattavan sydänvalmennuksen avulla. Oireita lievittävää lääkehoitoa käytetään tarvittaessa.

Potilasta voidaan lisäksi hoitaa kajoavilla toimenpiteillä, jos hänellä on todettu suuren vaaran merkkejä tai oireet vaikuttavat merkittävästi työkykyyn tai elämänlaatuun.

Kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän hoito ja säännöllinen seuranta jatkuvat loppuelämän ajan myös sairauden oireettomassa vaiheessa. Keskeistä on elintapoihin ja lääkehoitoon sitoutuminen. Potilaalle tulee laatia yksilöllinen ja tavoitteellinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Seurannan aikana on kiinnitettävä huomiota siihen, että riskitekijöiden hoitotavoitteet saavutetaan ja ennusteen kannalta tärkeitä elintapa- ja lääkehoitoja ylläpidetään. Hyvinvointialueilla tulee olla suunnitelmallinen palveluketju kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville potilaille.

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä Käypä hoito -suositus

Duodecimin tiedote

Lisätietoja

Professori Jari Laukkanen, jariantero.laukkanen(at)uef.fi