Kokemuksia sosiaali- ja terveyshallintotieteestä, Tanja Nikkilä

–  Olen Tanja Nikkilä, paljasjalkainen oululainen ja olen viettänyt koko elämäni Oulussa. Pohjakoulutukseltani olen röntgenhoitaja, valmistuin vuonna 2005. Olen suorittanut myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Työurani aikana olen työskennellyt röntgenhoitajana muun muassa sädehoidon yksikössä sekä kuvantamisessa. Viimeksi mainitulla alueella olen toiminut noin kymmenen vuotta esihenkilönä.

Viimeiset kolme vuotta olen työskennellyt vastuuyksikköpäällikkönä. Vastuualueeni kattaa hyvinvointialueen kuntien kuvantamispalvelut, ja tiimini työskentelee ja sijaitsee useissa eri kunnissa. Johdan työntekijöitä pääosin etänä, mikä on vaatinut uudenlaista ajattelua koko työyhteisöltä. Etäjohtaminen edellyttää inhimillistä otetta, joustavuutta, itseohjautuvuutta ja ennen kaikkea luottamusta. Avoin vuorovaikutus ja tiedon jakaminen ovat keskeisiä.

Mikä motivoi sinua valitsemaan Itä-Suomen yliopiston ja sosiaali- ja terveyshallintotieteen?

–  Olen suorittanut avoimen yliopiston opintoja useassa yliopistossa. Itä-Suomen avoimessa yliopistossa suoritin useamman opintokokonaisuuden, mm. sosiaali- ja terveysjohtamisen perusopinnot, ja näiden avoimien opintojen aikana minulle vahvistui tunne siitä, että täällä opiskelija on aidosti keskiössä. Tämä kokemus oli ratkaiseva tekijä päätöksessäni hakea tutkinto-opiskelijaksi juuri Itä-Suomen yliopistoon.

Oliko jotain erityisiä tekijöitä tai tapahtumia, jotka vaikuttivat päätökseesi?

–  Olen aina ollut kiinnostunut sosiaali- ja terveysalan johtamisesta ja erityisesti siitä, miksi muutokset koetaan usein kuormittavina ja miksi niiden jalkauttaminen vie aikaa. Työelämässä esihenkilöillä ei useinkaan ole mahdollisuutta pysähtyä pohtimaan muutosten laajoja vaikutuksia, vaikka juuri hoitohenkilöstö kokee muutokset kaikkein konkreettisimmin. Haluan etsiä keinoja, joilla muutoksia voitaisiin toteuttaa inhimillisemmin ja kestävämmällä tavalla. Sama pätee myös työn kehittämisessä, täytyisi pysähtyä, ennen kuin voi kehittää.

Mitä muita vaihtoehtoja harkitsit?

– Toki oman kotikaupunkini yliopisto kävi mielessä, koska lähipäivien mukanaan tuomat arjen järjestelyt olisivat olleet hieman helpompia omassa kotikaupungissani. Lukiessani Itä-Suomen yliopiston opiskelijatarinoita, tulin kuitenkin vakuuttuneeksi, että lähipäivät suunnitellaan todella hyvin ja lähipäiville niputetaan sitten useamman kurssin lähipäiviä, jolloin yhdellä reissulla hoituu useampi lähipäiviä vaativa kurssi.

Muistatko hetken, kun sait opiskelupaikan?

–  Hain sosiaali- ja terveyshallintotieteiden koulutukseen useamman kerran ja pääsin lopulta sisään kolmannella hakukerralla. Opiskelupaikan saaminen tuntui erityisen merkitykselliseltä, sitä hetkeä juhlittiin koko perheen voimin.

Mitä tavoitteita ja toiveita sinulla on opintojesi suhteen?

–  Opintojeni tärkeimpiä tavoitteita ovat uuden oppiminen, verkostoituminen sekä työelämästä nousevien ilmiöiden tuominen osaksi akateemista keskustelua. Maisteriopintojen jälkeen haaveilen jatko-opinnoista ja mahdollisesta tohtorikoulusta.

Onko jokin kurssi, opettaja tai projekti jäänyt erityisesti mieleen?

–  Opetuksen laatu ja rento mutta asiantunteva ilmapiiri ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Erityisesti graduprosessin aikana oma ohjaajani ja graduryhmäni ovat olleet merkittävä tuki. Ilman aiempaa kokemusta tieteellisestä tutkimustyöstä olen ollut vahvasti oppijan roolissa, ja ohjaus on ollut tässä korvaamatonta.

Mikä on ollut tähän mennessä parasta opinnoissasi?

–  Parasta opinnoissa ovat olleet opiskelukaverit ja opettajat. Ryhmähenki on ollut poikkeuksellisen hyvä, opintojen aikana on syntynyt myös pysyviä ystävyyssuhteita. Lähipäivät ovat olleet intensiivisiä mutta erittäin antoisia. Heti ensimmäisestä koulupäivästä lähtien olen ollut todella vaikuttunut Itä-Suomen yliopiston opintojen laadusta sekä opiskelijalähtöisesti suunnitelluista arjen käytännön asioista.

Millaisessa unelmatyössä näet itsesi valmistumisen jälkeen?

–  Tulevaisuudessa näen itseni edelleen esihenkilö- ja johtamistehtävissä, mutta minua kiinnostaa myös asiantuntija- ja opetustyö. Erityisesti juurisyiden analysointi ja organisaatiomuutosten ymmärtäminen ovat teemoja, joihin haluaisin syventyä.

Mitä toiveita tai odotuksia sinulla on tulevaisuuden työelämästä?

–  Toivon, että pääsen hyödyntämään opintojeni aikana karttunutta osaamista työelämässä ja että asiantuntijuutta arvostetaan. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että oman polun rakentaminen vaatii myös omaa aktiivisuutta – kukaan ei tee sitä puolestasi. Jatko-opinnot ovat ehkä tällä hetkellä suurin unelma, toki ensin pitää suoriutua näistä maisteriopinnoista, ennen kuin voi tätä unelmoida.

Mikä tekee Kuopiosta erityisen opiskelupaikkana?

–  Kuopiossa on helppo liikkua jalan tai julkisilla kulkuvälineillä. Siellä on hotelleja sekä yksityisten tarjoamia yöpymispaikkoja ja kaikki nämä ovat reippaalle ihmiselle kävelyetäisyyden päässä yliopistolta. Kuopio on kaunis kaupunki, ja erityisesti järvimaisemat ja kävelyreitit tekevät siitä viihtyisän opiskelupaikan. Lähipäivien jälkeen vapaa-aika on usein kulunut leväten, mutta opiskelijaporukan kanssa on myös käyty yhdessä syömässä ja tapahtumissa. Kuopion kampus sijaitsee upealla paikalla järven läheisyydessä, maisema tekee vaikutuksen joka kerta kampukselle saapuessa.

Miten olet löytänyt oman porukkasi tai yhteisön yliopistossa?

–  Kyllä ne ovat ne omat ryhmäläiset, heidän kanssaan ollaan kyllä ryhmäydytty tosi hyvin vaikka lähipäiviä on ollut aika vähän loppupeleissä. Meillä on oma Watsup-ryhmä, jossa viestitellään todella aktiivisesti ja vaihdetaan ajatuksia ja tsempataan toisia.

Onko jokin hauska, koskettava tai ikimuistoinen hetki jäänyt mieleen opiskelijaelämästä?

–  Ryhmänä olemme selvinneet monesta haasteellisesti tilanteesta, esim. englanninkielisistä kursseista, jotka ovat jännittäneet kaikkia yhtä paljon. Huumori on ollut meidän ryhmäämme yhdistävä tekijä, sen avulla on tutustuttu ja selvitty monesta haastavasta ja jännittävästä tilanteesta. Minä olen saanut tosi paljon tukea opiskelijakavereilta. Olen yrittänyt myös itse olla tukena niille, ketkä sitä ovat tarvinneet. Joskus pienikin ele auttaa toista jaksamaan ja jatkamaan.

Mitä neuvoja tai vinkkejä antaisit hakijoille, jotka harkitsevat alasi opintoja?

–  Jos ala kiinnostaa ja olet valmis sitoutumaan opintoihin, suosittelen ehdottomasti hakemaan. Aikuisopiskelu vaatii tällä hetkellä erityistä suunnittelua, sillä opinnot on sovitettava osaksi arkea ilman erillisiä tukimuotoja. Opinnot etenevät kuitenkin sujuvasti, vaikka ne eivät aina ole helppoja. Opintojen alussa jokainen kävi oman opintosuunnitelmansa läpi ohjaavan opettajan kanssa ja sitä on voinut muokata tässä matkan varrella. 

Mitä itse olisit halunnut tietää ennen kuin aloitit opinnot?

– Itse olisin kaivannut etukäteen enemmän käytännön tietoa lähipäivistä. Jälkikäteen voin todeta, että ne on suunniteltu erittäin hyvin, ja lyhyillä 1–2 päivän reissuilla niistä selvinnyt mainiosti.

–  Kun katson taaksepäin opintojeni alkuun, voin todeta tehneeni oikean valinnan. Opinnot ovat olleet vaativia mutta palkitsevia, ja matkan varrella olen saanut tukea, osaamista ja uusia näkökulmia. Opinnot Itä-Suomen yliopistossa ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että oppiminen on ennen kaikkea yhteinen prosessi. Opiskelijayhteisö, opettajat ja ohjaus ovat luoneet turvallisen ympäristön kehittyä ja haastaa omaa ajattelua. Myös Kuopio on tuntunut helposti lähestyttävältä opiskelijakaupungilta, jossa ihmiset ovat ystävällisiä ja opiskelija otetaan hyvin vastaan. Olen nauttinut tästä matkasta ja olen kokonaisuutena erittäin tyytyväinen opintoihini sekä siihen, millaiseksi tämä polku on muotoutunut. Nauti matkasta- pärjäät kyllä!