Haasteista nauttiva Sofia Joronen on onnistunut yhdistämään matematiikan opinnot ja ampumahiihdon menestyksekkäästi. Toiselta puolen Suomea Joensuuhun muuttanut opiskelija on viihtynyt kaupungissa hyvin. Lue Sofian tarina.
– Olen Sofia Joronen ja kotoisin Seinäjoelta, avaruuden pääkaupungista. Toiselle puolelle Suomea Joensuuhun päädyin opintojen ja urheilun perässä. Löysin itselleni siis täydellisen kaupungin niin, että pystyn panostamaan ampumahiihtoon sekä opiskelemaan samalla matematiikkaa – ainetta, johon rakastuin jo peruskoulussa. Jälkikäteen olenkin huomannut, että ampumahiihdossa ja matematiikassa on jotakin samaa: kumpikaan niistä ei ole helppoa, eikä välttämättä heti onnistu. Mutta niiden haasteellisuus saa onnistumiset tuntumaan vielä paremmilta.
Mikä motivoi sinua valitsemaan matematiikan ja UEFin?
– Itä-Suomen yliopistossa minut vakuutti eri alojen suuri määrä ja vapaa sivuaineoikeus. Matematiikan valitsin siksi, että sitä olin oikeasti aina halunnut opiskella. Erilaisten matemaattisten ongelmien ratkaiseminen on mielestäni mielenkiintoista.
Oliko jotain erityisiä tekijöitä tai tapahtumia, jotka vaikuttivat päätökseesi?
– Luin, että matematiikan opinnoissa ei ollut pakollisia harjoitteluja ja läsnäolopakkoja, kuten esimerkiksi opettajaopinnoissa. Ymmärsin myös, että kursseja pystyi suorittamaan muillakin tavoilla kuin perinteisesti, esimerkiksi itseopiskelemalla ja osallistumalla yleiseen tenttiin. Tällainen opintojen vapaamuotoisuus oli minulle tärkeää, jotta voin panostaa myös urheiluun niin paljon kuin haluan.
Mitä muita vaihtoehtoja harkitsit, ja miten teit lopullisen päätöksen?
– Lukion jälkeen pidin välivuoden, urheilin paljon ja pohdin, mitä haluan opiskella. Kävin metsätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääsykokeissa Joensuussa, jotta tietäisin, olisiko jompikumpi niistä minun alani. Näiden lisäksi hain opiskelemaan Lappeenrantaan LUT-yliopistoon laskennallista tekniikkaa. Olisinkin tullut hyväksytyksi kaikkiin näihin hakukohteisiin. Halusin kuitenkin tietää, mihin minun taitoni matematiikassa voisivat riittää. Kaikki muut alat tuntuivat enemmän tai vähemmän kompromisseilta tai turvallisilta ratkaisuilta. Ja minä halusin vähän haastetta. Itä-Suomen yliopisto ja Joensuu tuntuivat luonnollisilta valinnoilta myös urheiluolosuhteiden vuoksi. Tiesin, että Kontiolahdella pystyi harjoittelemaan ampumahiihtoa maailmancup-olosuhteissa ja se sinetöi lopullisen päätöksen.
Miltä tuntui, kun sait opiskelupaikan?
– Tulin hyväksytyksi suoravalinnalla, joten opiskelupaikan saaminen ei ollut yllätys. Silti se hetki, kun piti painaa nappulaa opintopolussa ja vastaanottaa opiskelupaikka, oli jännittävä. Nappulan painaminen merkitsi suurta muutosta elämään. Heti opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen tein myös hakemuksen opiskelija-asuntoon, jossa olenkin asunut koko opiskeluaikani.
Mitä tavoitteita ja toiveita sinulla on opintojesi suhteen?
– Opiskelen nyt 7. vuotta. Jäljellä on enää gradu, jota aion saada edistettyä niin, että se olisi reilun vuoden päästä valmis. Tavoitteeni on edetä rauhallisesti ja liikaa stressaamatta niin, että myös muu elämä pysyy kasassa gradun tekemisen rinnalla.
Onko jokin kurssi, opettaja tai projekti jäänyt erityisesti mieleen?
– Muutama vuosi sitten pääsin tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintojen kautta kesätöihin tutkimusavustajaksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Projektina oli analysoida urheiludataa, joten aihekin oli todella mielenkiintoinen. Opintojen lomassa sain siis myös ensimmäisen omaan alaan liittyvän työpaikan!
Mikä on ollut tähän mennessä parasta matematiikan opinnoissasi?
– Opinnoissa parasta on varmasti ollut erilaiset ihmiset, joihin olen saanut tutustua opintojen kautta. Opintojen alussa löysin oman opiskeluporukkani, joka hyväksyi minut sellaisena kuin olen. Opintojen lisäksi olen toiminut laskuharjoitusassistenttina parilla tietojenkäsittelytieteen kurssilla ja olen päässyt esittelemään matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa lukiolaisille fysiikan ja matematiikan laitoksen AbiTourin merkeissä tai esimerkiksi Hae yliopistoon -päivillä. Kaikki tällaiset erilaiset tapahtumat ja kohtaamiset eri ihmisten kanssa ovat antaneet minulle paljon rohkeutta myös muuhun elämään.
Voitko jakaa jonkin erityisen hetken tai oivalluksen opinnoistasi?
– Monesti luullaan, että matematiikka on pelkkää laskemista, kaavojen pyörittelyä ja ulkoa opettelemista. Mutta matematiikka on niin paljon enemmän. Matematiikkaa löytyy kaikkialta, mistä emme aina sitä osaisikaan etsiä.
Monesti luullaan, että matematiikka on pelkkää laskemista, kaavojen pyörittelyä ja ulkoa opettelemista. Mutta matematiikka on niin paljon enemmän. Matematiikkaa löytyy kaikkialta, mistä emme aina sitä osaisikaan etsiä.
Sofia Joronen
Millaisessa unelmatyössä näet itsesi valmistumisen jälkeen?
– Valmistumisen jälkeen tarkoituksena on urheilla ammatikseni niin kauan kuin haluan. Ampumahiihtouran jälkeen toivon löytäväni jonkin mielenkiintoisen ammatin matematiikkaan liittyen. Unelmatyöni olisi olla rikostutkija ja olla auttamassa ratkaisemassa tosielämän raakojakin mysteereitä. Tällaisen työpaikan löytäminen ei välttämättä ole helppoa, mutta ilman yrittämistä sitä ei ainakaan voi saavuttaa. Tulevaisuus näyttääkin, toteutuuko tämä unelma.
Mitä toiveita tai odotuksia sinulla on tulevaisuuden työelämästä?
– Vaikka unelmani (rikostutkijana toimimisesta) ei toteutuisikaan, olisin silti täysin tyytyväinen, jos saisin tehdä jotakin työtä, jossa viihdyn. Minulle työssä viihtyminen on tärkeämpää kuin hyvä palkka tai uralla eteneminen. Uskon, että jos opiskelee alaa, josta pitää, niin myös työelämässä tulee viihtymään.
Miten olet kotiutunut Joensuuhun?
– Joensuuhun kotiuduin helposti. Kaupunki ei ole liian suuri ja tunsin joitakin paikkoja ennestään kilpailureissuilta. Uudet opiskeluystävät auttoivat myös tuntemaan kaupungin kotoisaksi. Pohjois-Karjalan murrekin on alkanut tuntumaan jo tavallisemmalta, vaikka en sitä itse puhukaan.
Mikä tekee kaupungista erityisen opiskelupaikkana?
– Kampusalue on keskustan vieressä. Yliopistolta on lyhyt matka, minne tahansa, esimerkiksi Joensuu Areena ja yleisurheilukenttä ovat aivan yliopiston vieressä. Myös kampusalueen sisällä pystyy siirtymään nopeasti paikasta toiseen, joten esimerkiksi jonkin sivuaineen valitseminen ei jää siitä kiinni, etteikö tunnille olisi fyysisesti mahdollista päästä nopeasti. Joensuussa opiskelijoita on paljon ja siksi tänne sulautuu sopivasti joukkoon.
Miten vietät vapaa-aikaasi?
– Jos en urheile, niin opiskelen. Ja jos en opiskele, niin minut todennäköisesti löytää jostakin lähialueiden urheilumaastoista.
Miten olet löytänyt oman porukkasi tai yhteisön yliopistossa?
– Löysin oman porukkani aika nopeasti, kun uskalsin vain olla oma itseni ja rohkea, vaikka uusille ihmisille puhuminen jännittikin aluksi. Vuosien varrella on tuttavuuksia syntynyt myös lisää, sillä eri kursseilla ja erilaisissa tapahtumissa tapaa aina uusia mukavia ihmisiä. Vaikka näin seitsemännen vuoden opiskelijana suuri osa opiskelukavereista on jo muualla kuin yliopistolla, niin tunnen silti kuuluvani vielä porukkaan.
Onko jokin ikimuistoinen hetki jäänyt mieleen opiskelijaelämästä?
– Viime keväänä sain Joensuun Urheiluakatemian stipendin urheilun ja opiskelun menestyksekkäästä yhdistämisestä. Sillä hetkellä tiesin, että olen tehnyt jotakin oikein sekä urheilun että opiskelun suhteen.
Mitä neuvoja tai vinkkejä antaisit hakijoille, jotka harkitsevat matematiikan opintoja?
- Opinnot alkavat kertaamalla samoja asioita, mitä lukiossa on opiskeltu. Älä siis huoli, ettet pysyisi mukana opinnoissa!
- Jotta voi opiskella matematiikkaa, ei tarvitse olla huippuälykäs. Pärjäät varmasti, kun yrität parhaasi!
- Matemaatikot työllistyvät usein sivuaineiden mukaisiin ammatteihin. Mieti, mihin haluaisit työllistyä ja valitse sivuaineet sen mukaan.
- Ole oma itsesi!
Mitä sanoisit itsellesi, jos voisit palata ajassa taaksepäin ennen opintojen alkua?
– Arvosanat eivät ole niin tärkeitä. Olen ihmisenä yhtä tärkeä, olen sitten saanut kurssista vitosen tai hylätyn. Joidenkin asioiden oppimiseen menee vain enemmän aikaa ja se on ihan okei.
