Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

KYSin CyberKnife-laite

CyberKnife-robottisädehoitolaite KYSissä

Kohdennettu sädehoito tehokasta paikallisessa eturauhassyövässä

Robottitekniikkaa hyödyntävän stereotaktisen sädehoidon tulokset paikallisessa eturauhassyövässä vaikuttavat lupaavilta ja haitat vähäisiltä kahden vuoden seurannassa. Myös 1990-luvun lopulta alkaen käytössä ollut matala-annosnopeuksinen brakyterapia (LDR-BT) on tehokasta ja turvallista paikallisen eturauhassyövän primäärihoidossa. Lääketieteen lisensiaatti Kristiina Vuolukka tutki väitöskirjassaan näiden kahden kohdennetun sädehoitomuodon tehoa ja turvallisuutta.

Eturauhassyöpä on suomalaisten miesten yleisin syöpä ja hyvin yleinen kaikkialla länsimaissa. Vuosittain noin 5000 suomalaismiestä sairastuu eturauhassyöpään. Suomessa sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta.  Valtaosalla potilaista tauti on diagnoosivaiheessa paikallinen ja osalle syöpädiagnoosi ja hoito jopa tarpeettomia. Syöpäkuolemien aiheuttajana eturauhassyöpä on silti miehillä toiseksi yleisin.

Diagnoosivaiheessa eturauhassyöpä jaetaan verestä mitattavan PSA-arvon, taudin kasvutavan ja eturauhasen tunnustelulöydöksen perustella matalan, kohtalaisen ja korkean riskin ryhmiin. Paikallisen eturauhassyövän hoitoon on useita menetelmiä: aktiivinen seuranta ilman varsinaista kajoavaa hoitoa, leikkaus ja sädehoito. Valitusta hoitotavasta riippumatta matalan ja kohtalaisen riskin potilaiden ennuste on hyvä.

Sädehoitomuotoja on tätä nykyä tarjolla lukuisia erilaisia, mutta niiden keskinäisestä paremmuudesta paikallisen eturauhassyövän hoidossa tehon ja mahdollisten haittojen suhteen ei ole täyttä yksimielisyyttä. Koska kaikkien primäärihoitojen teho on hyvä, hoidon valintaa ohjaakin usein käsitys eri hoitomuotojen mahdollisista akuuteista ja pitkäaikaishaitoista.

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) aloitti eturauhassyövän LDR-BT-hoidot ensimmäisenä Suomessa vuonna 1999. Sittemmin tällä menetelmällä on KYSissä hoidettu yli 800 paikallista eturauhassyöpää sairastanutta potilasta. Radioaktiivisten jodijyvien avulla annettava LDR-BT-hoito tehdään nukutuksessa kertatoimenpiteenä.

Pohjoismaiden ensimmäinen ja edelleen ainoa robottisädehoitolaite CyberKnife® otettiin käyttöön KYSissä huhtikuussa 2012. Sen avulla toteutetaan stereotaktista sädehoitoa (SBRT) ja paikallinen eturauhassyöpä on sen tärkeimpiä käyttöaiheita. Hoitokertoja tarvitaan yleensä vain muutama ja hoidon kokonaiskesto on tavallisesti alle 2 viikkoa. Vuoden 2020 loppuun mennessä KYSissä on tällä menetelmällä hoidettu liki 1200 eturauhassyöpäpotilasta.

Kaivattua tietoa tehosta ja haitoista

Vuolukan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kahden kohdennetun sädehoitomuodon tehoa ja haittoja paikallista eturauhassyöpää sairastavilla potilailla. Potilasaineisto koostui kahdesta potilaskohortista. Niistä varhaisempi sisältää KYSissä vuosina 1999–2008 LDR-BT:n saaneet kuopiolaispotilaat. Näistä 241 potilaasta 94,2 % kuului matalan tai kohtalaisen riskin ryhmään. Seuranta-aika oli hyvin pitkä, keskimäärin yli 11 vuotta. Tutkimus osoittaa, että LDR-BT on tehokas paikallisen eturauhassyövän hoitomuoto tässä potilasjoukossa ja hoidon vasteet säilyvät hyvinä pitkään. Tutkimus vahvistaa myös käsitystä LDR-BT:n turvallisuudesta, sillä 90 % potilaista välttyi vaikeilta virtsatiehaitoilta. Sekundaarisyöpien määrä vastasi suomalaisten miesten ikävakioitua syöpäilmaantuvuutta ja mahdollisia sädehoidon aiheuttamia sekundaarisyöpiä ilmeni vain neljä.

Tuoreempi potilaskohortti sisältää KYSissä vuosina 2012–2015 SBRT:n saaneet potilaat. Näistä 218 potilaasta 49,1 % kuului matalan tai kohtalaisen riskin ryhmään. Hoidosta ei aiheutunut vaikeita akuutteja haittoja ja vajaan kahden vuoden mediaaniseurannassa vaikeita virtsatie-, peräsuoli tai infektiohaittoja nähtiin kutakin vain alle 2 %:lla potilaista. Hoidon teho oli hyvä, 5,3 vuoden mediaaniseurannassa elossa ja etenemisvapaita olivat kaikki matalan riskin potilaat sekä 87,5 % kohtalaisen ja 80 % korkean riskin potilaista. Kaikkiaan potilaista oli elossa vielä 91,5 %, ja seurannan aikana vain kaksi korkean riskin potilasta kuoli eturauhassyöpään.

Tulokset ovat tieteellisesti merkittäviä molempien hoitomuotojen osalta. Vaikka LDR-BT:n käyttö Suomessa on käytännössä päättynyt, muualla se on edelleen suosittu hoitomuoto. Länsimaisilla potilailla LDR-BT:hen liittyvä kokonaiselossaoloajan ennuste diagnoosivaiheessa on hyvin pitkä, mutta yli kymmenen vuoden seurantatuloksia sen tehosta ja etenkin haitoista on julkaistu hyvin vähän. Modernia sädehoitotekniikkaa edustava SBRT on maailmalla pääasiassa vasta tutkimuksellisessa käytössä matalan ja kohtalaisen riskin potilailla. Vuolukan väitöstutkimus tuo kaivattua lisätietoa menetelmän haitoista ja tehosta etenkin korkean uusimisriskin potilailla.

Lääketieteen lisensiaatti Kristiina Vuolukan väitöskirja Targeted radiotherapy in prostate cancer (Eturauhassyövän kohdennettu sädehoito) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Dr Nicholas van As, the Royal Marsden, ja kustoksena dosentti Vesa Kataja, Itä-Suomen yliopisto. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 12.2.2021 klo 12 alkaen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa