Erityispedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni aihe on erityisopettajan työnkuva ja alakoulun osa-aikaisen erityisopetuksen käytännöt. Osa-aikainen erityisopetus on tärkeä osa oppimisen ja koulunkäynnin tukea, mutta erityisopettajan työnkuva on tutkimuksissa todettu epäselväksi niin Suomessa kuin maailmalla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen malli on jakautunut yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Erityisopettajat ovat tarjonneet oppilaille tukea kaikilla sen tasoilla, mutta työnkuvassa on suurta vaihtelua. Tuen tasoihin liittyvät asiakirjat ovat tuoneet erityisopettajille konsultointitehtäviä, jotka ovat saattaneet lisätä jo ennestään koettua sekavuutta työnkuvassa.
Erityisopettajan rooli on myös riippuvainen koulun sisäisistä käytännöistä ja yhteistyökumppaneina toimivien luokanopettajien odotuksista erityisopetusta kohtaan. Erityisopetuksen resurssi menee osin jopa hukkaan, jos luokanopettajat eivät anna erityisopettajalle mahdollisuutta tehdä työtään. Erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteistyötä voidaan kuitenkin kehittää, jos sekä luokanopettajat että erityisopettajat näkevät kaikki oppilaat jossain määrin tuen tarvitsijoina. Tällöin ei vedetä tiukkaa rajaa yleisopetuksen oppilaiden ja erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden välille, vaan opettajien yhteistyönä tuotettua pedagogista tukea tarjotaan kaikille oppilaille heidän tarpeensa mukaan.
Tällä perusteella toimiessa erityisopetus toteutuu lukuvuoden aikana vaihtelevina käytäntöinä, joihin kuuluu erilaisia yhteisopettajuuden muotoja. Myös kohdennettu erityisopetus tietyille oppilaille tiettyjen taitojen kehittämiseen toteutuu tämän raamin puitteissa. Kun erityisopetus on luonteva osa yleisopetuksen käytäntöjä, sen leimaava vaikutus tukea saaviin oppilaisiin myös vähenee. Tällöin voidaan puhua inklusiivisesta erityisopetuksesta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Oppimisen tukea esi- ja perusopetuksessa uudistetaan parhaillaan. Laki perusopetuksen muuttamisesta on hyväksytty eduskunnassa joulukuussa 2024, ja Opetushallitus valmistelee parhaillaan opetussuunnitelman perusteiden muutoksia ohjaamaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä. Erityisopettajien ja luokanopettajien yhteistyötä pedagogisen tuen tarjoamisessa tarvitaan jatkossa oppimisen edellytyksiä vahvistavien toimien sekä ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamisessa. Kunnissa ja kouluissa on tärkeää jäsentää tätä yhteistä työtä suunnitelmallisesti johtaen ja paikallisia hyviä käytäntöjä kehittäen.
Erityisopettajien työnkuvaa määrittää jatkossa entistä enemmän myös oppilaskohtaisia tukitoimia saavien oppilaiden oikeus erityisopettajan pienryhmäopetukseen. Nämä uudistukset antavat tilaisuuden tarkastella ja selkiyttää erityisopettajan työnkuvaa niin valtakunnallisella kuin kunta- ja koulutasolla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus koostui kolmesta osatutkimuksesta, joista ensimmäisen aineistona oli erityisopettajille (N = 283) tehty kysely, joka koski heidän työnkuvaansa. Toisessa osatutkimuksessa perehdyttiin erityisopettajien ja luokanopettajien väliseen yhteistyöhön kyselyn avoimien vastausten sekä sähköpostihaastattelujen (N = 14) kautta. Yhteistyötä tarkasteltiin kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian toimintasysteemin käsittein ja erityisopettajan toimijuutta yhteistyössä analysoitiin relationaalisena toimijuutena. Kolmatta osatutkimusta varten toteutettiin kymmenellä suomalaisella alakoululla toteutettu kehittämistutkimus, jossa erityisopettajat ja luokanopettajat tiimeinä kehittivät oman koulunsa oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytäntöjä.
Tätä väitöstutkimusta varten analysoitiin viiden sellaisen tiimin keskusteluja, jotka kehittivät erityisopettajan ja luokanopettajien yhteistyötä. Keskusteluista löydettiin ammatillisia rajoja ylittävissä käytännöissä ilmeneviä oppimisen mekanismeja, jotka edistävät käytäntöjen ja ammatillisten identiteettien uudistumista.
Väitöstilaisuus
Väittelijän kuva
Väitöskirja verkossa
Lisätietoja: Annukka Paloniemi, annukka.paloniemi@helsinki.fi