Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjani tavoite oli tutkia yhdeksäsluokkalaisten ja toisen asteen opiskelijoiden perfektionismia (perfektionistiset pyrkimykset ja huolet), perfektionismin pysyvyyttä ja yhteyksiä opiskelijoiden hyvinvointiin sekä koetun tuen roolia lukiossa.
Suomalaisten nuorten perfektionismia on tutkittu vähän. Nuorten hyvinvoinnin tutkiminen on tärkeää, etenkin, kun ottaa huomioon negatiivisen kehityksen nuorten hyvinvoinnissa – kuten uupumuksen ja ahdistuneisuuden lisääntymisen.
Tutkimusten mukaan perfektionismi on lisääntynyt nuorten keskuudessa, ja perfektionismi ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Siirtyminen toisen asteen koulutukseen on vaativaa ja voi johtaa opiskelijoiden stressiin ja uupumukseen erityisesti lukiossa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat puolestaan kohtaavat lisäpaineita työssäoppimispaikkojen saamisesta ja työmarkkinoille integroitumisesta. Onkin tärkeää selvittää, mitkä tekijät myötävaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja kuinka sitä voidaan tukea.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kiinnostavaa ja uutta oli, että neljä samankaltaista profiilia tunnistettiin yhdeksännellä luokalla, lukiossa ja ammattikoulun opiskelijoilla. Jokaista profiilia luonnehtivat erilaiset perfektionismin ulottuvuuksien painotukset: perfektionistit (korkeat pyrkimykset, paljon huolia), kunnianhimoiset (korkeat pyrkimykset, vähän huolia), ei-perfektionistit (matalat pyrkimykset, vähän huolia) ja huolestuneet (matalat pyrkimykset, paljon huolia). Perfektionismi oli varsin pysyvää, 82 prosenttia opiskelijoista pysyi samassa profiilissa yhdeksännellä luokalla.
Vaikka profiilit olivat samankaltaisia eri konteksteissa, profiilien välillä ilmeni pieniä kontekstisidonnaisia eroja. Erityisen kiinnostavaa oli, että kaikissa konteksteissa perfektionisteja oli 23–24 prosenttia opiskelijoista.
Perfektionismiprofiilien välillä havaittiin myös samankaltaisia eroja opiskeluinnossa, opiskelu-uupumuksessa sekä masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireissa kaikissa konteksteissa. Profiilit, joissa korostuivat perfektionistiset huolet (perfektionistit ja huolestuneet), erottuivat heikommalla hyvinvoinnilla.
Jo varhaiset tutkimukset ovat liittäneet perfektionismin hyvinvoinnin haasteisiin, ja tämä tutkimus vahvisti näitä tuloksia. Onkin tärkeää erottaa, milloin korkeiden tavoitteiden asettaminen muuttuu haitalliseksi: perfektionismiin liittyy tavoitteiden lisäksi huoli suorituksista, epäonnistumisen pelko sekä kriittiset itsearviot. Nämä piirteet kääntävät pyrkimykset itseään vastaan, kun mikään ei lopulta tunnu riittävän.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Perfektionismi on tärkeää tunnistaa. Tietoisuus perfektionismista ja sen yhteyksistä nuorten hyvinvointiin auttaa tunnistamaan perfektionistisia piirteitä opiskelijoissa ja mahdollistaa tuen tarjoamisen. Tutkimuksessa havaittiin, että opettajien, vanhempien ja ystävien tuki osoittautui tärkeäksi lukiolaisille. Perheen ja ystävien tuen saamisella tai sen puutteella oli merkitystä siinä, miten hyvinvointi eri perfektionismiprofiileissa näyttäytyi. Ystävien tuella oli voimakkain yhdysvaikutus perfektionismin ja hyvinvoinnin välillä. Kun opiskelijat saivat riittävästi tukea perheeltä ja ystäviltä, kunnianhimoiset voivat odotetusti hyvin, mutta perfektionistit raportoivat tuesta huolimatta enemmän masentuneisuuden oireita. Mielenkiintoista oli, että kun opiskelijat eivät saaneet tukea perheeltä tai ystäviltä huolimatta siitä, että he sitä tarvitsivat, perfektionistien ja kunnianhimoisten masentuneisuuden oireissa ei ollut eroa, mikä korostaa tuen merkitystä.
Tutkimus muistuttaa, että yhdeksännen luokan ja toisen asteen opiskelijat kokevat usein paineita tavoitella täydellisyyttä ja menestyä opinnoissaan, ja että suorituksiin liittyvät paineet ovat riski nuoren hyvinvoinnille. Näin on erityisesti, jos nuori kärsii huolesta suorituksiin liittyen ja hänellä on paljon epäonnistumisen pelkoa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirja koostui kolmesta empiirisestä tutkimuksesta: ensimmäinen oli pitkittäistutkimus (yhdeksäs luokka), ja kahdessa hyödynnettiin poikkileikkausaineistoa (lukio ja ammatillinen koulutus). Analyysit olivat sekä muuttuja- että ryhmittelyperustaisia, mutta tutkimuksen painopiste oli henkilösuuntautuneissa menetelmissä. Näiden avulla pyrittiin syventämään ymmärrystä perfektionismin monimutkaisesta luonteesta ja yhteyksistä hyvinvointiin opintojen vaiheessa, jolloin opiskelijat kokevat painetta menestyä ja tekevät tulevaa uraa ja opintoja koskevia valintoja.
Ensimmäisen osatutkimuksen aineisto on osa pitkittäistutkimusta “FRAM: Adolescents’ well-being and learning in future society” (Åbo Akademi). Toisen ja kolmannen osatutkimuksen aineistot olivat osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Menestyksen tavoittelua vaikka uupuen” (2022–2027) -akatemiatutkijahanketta. Teen tutkimusta Itä-Suomen yliopiston Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi -tutkimuskollektiivin MoLeWe jäsenenä.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä?
Perfektionismia ei ole aiemmin tutkittu ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden osalta, ja yleensäkin nuorten perfektionismia on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Nämä tulokset ovat siis erityisen kiinnostavia ja uusia. Yllättäen perfektionisteja on opiskelijoissa suurin piirtein saman verran kaikissa tutkituissa konteksteissa.
Vaikka moni opiskelija suoriutuu opinnoissaan hyvin ja voi hyvin, tämä ei ole todellisuutta kaikkien kohdalla. Osalle opiskelijoista yhdeksäs luokka ja toinen aste ovat vaiheita, joita värittävät korkeiden odotusten lisäksi paineet, opintoihin liittyvä uupumus ja ahdistuneisuuden oireet. Lisäksi nuorten perfektionismi tutkimusten mukaan lisääntyy. Tätä taustaa vasten perfektionismin ja hyvinvoinnin tutkiminen yhdessä voi auttaa ymmärtämään paremmin sitä, mistä näissä ilmiöissä on kyse. Onkin tärkeää ymmärtää paremmin perfektionismin roolia nuorten hyvinvoinnissa, ja sitä, missä tilanteessa ja olosuhteissa korkeat pyrkimykset muodostuvat ongelmallisiksi.
Väitöstilaisuus
Väittelijän kuva
Lisätietoja: Anna Kuusi, [email protected], 050 326 5792
