Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tutkimus osoittaa, että ekosysteemien sisäiset ristiriidat ja keskinäisriippuvuudet hidastavat muovien kiertotalouteen siirtymistä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin muovien kiertotalousekosysteemien riippuvuuksia haastattelemalla ekosysteemitoimijoita. Tulokset osoittavat, että sääntely, teknologia, markkinat, kuluttajakäyttäytyminen ja yhteistyö muodostavat toisiinsa kytkeytyvän, mutta ristiriitaisen kokonaisuuden, joka hidastaa kiertotalouden toteutumista.
Tutkijat kutsuvat ilmiötä hyödyttömän kierrättämisen paradoksiksi, mikä tarkoittaa, että vaikka muovien kierrätykseen, uusiokäyttöön ja vähentämiseen investoidaan merkittävästi, ekosysteemin eri osien yhteensopimattomuus heikentää vaikutuksia ja estää aidon systeemisen muutoksen.
– Tuloksemme osoittavat, että yksittäisten ratkaisujen sijaan on tarkasteltava koko järjestelmää. Muovien kiertotalous ei etene tehokkaasti, jos sen keskeiset toimijat ja sitä ohjaavat mekanismit ovat keskenään ristiriidassa, sanoo tutkijatohtori Kristina Leppälä Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen Kestävän kiertotalouden tutkimuskeskuksesta.
Tutkimus korostaa, että kiertotalouden edistämiseksi on ratkaistava järjestelmätason jännitteitä, kuten sääntelyn kerroksellisuutta, teknologisten ratkaisujen epävarmuutta ja markkinoiden pirstaleisuutta. Yksittäisten osa-alueiden sijaan on tarkasteltava järjestelmätason riippuvuussuhteita.
Tulokset tarjoavat uusia näkökulmia yrityksille, päättäjille ja tutkijoille, jotka pyrkivät edistämään kestävää muovien käyttöä ja vähentämään ympäristöhaittoja.
Tutkimusta on rahoittanut Business Finland ja se on julkaistu vertaisarvioidussa Journal of Circular Economy -lehdessä.
Tutkimusartikkeli:
Piispanen, V.-V., Leppälä, K., & Lehtimäki, H. (2026). Systemic interdependencies of circular plastics ecosystems. Journal of Circular Economy, 3(5), 100–118. https://doi.org/10.55845/joce-2026-3594
