Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijat Jaana Suviniitty ja Katarina Suviniitty.

Jaana Suviniitty ja Katarina Suviniitty opiskelivat karjalan kielen ja kulttuurin perusopinnot Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Karjalan opinnot veivät suvun juurille ja avarsivat kulttuurin ymmärrystä

Äiti ja tytär, Jaana ja Katarina Suviniitty ottivat yhdessä haltuun karjalan kielen ja kulttuurin perusteet avoimessa yliopistossa.

– Minulle on ollut valtavan hienoa, että tyttäreni kiinnostui karjalan opinnoista, ja olemme voineet tehdä opintoja yhdessä. Se on tärkeää, että karjalaisuus jatkuu, kuvaa Jaana Suviniitty hänen ja tyttärensä Katarina Suviniityn yhteistä opintotaivalta.

Jaana ja Katarina opiskelivat karjalan kielen ja kulttuurin perusopintoja Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa viime lukuvuonna. Lukuvuonna 2022–2023 avoin yliopisto tarjoaa myös karjalan kielen ja kulttuurin aineopintoja. Opintojaksoja on mahdollista tehdä myös yksittäin ilman koko opintokokonaisuuden suorittamista.

Äidin ja tyttären yhteiset opinnot eivät ole sattumaa: Jaana Suviniityn äidin äiti oli Suistamolta kotoisin, ja Jaana on tehnyt sukumatkoja ja matkaillut muutenkin Karjalassa paljon.

– Kuljin jo mummin mukana praasniekasta (ortodoksien juhlasta) toiseen. Mummini oli todellinen karjalaisen kulttuurin promoottori ja tunnettu itkuvirsien itkijä Sanni Pyörnilä. Myös äidin äidinäiti Martta Kähmi oli tunnettu runolaulaja, joka itki sekä Mannerheimin että Kyösti Kallion haudoilla, kertoo Jaana Suviniitty.

Jaana Suviniitty kiinnostui avoimen yliopiston opinnoista ennen kaikkea karjalan kielen vuoksi, mutta hän halusi samalla ”lihaa luiden päälle”, syvempää ymmärrystä karjalan historiasta ja maantiedosta.

Tytär Katarina päätyi opintoihin äidin innoittamana ja toivoi opinnoilta ensisijaisesti karjalan kielen osaamista.

– Ensimmäiset laulut, jotka opin lapsena laulamaan, olivat karjalankielisiä. Tuntui kiinnostavalta, että voin valjastaa opinnot itselleni käyttöön. Olen oppinut paljon karjalan kielestä ja sanoista. Käsitykseni ylipäätään kulttuurista on laajentunut. Se on avannut silmät omalle identiteetilleni, vaikka olen kauempana karjalan kielestä ja Karjalasta kuin äiti, Katarina sanoo.

Karjalan kielen moninaisuus syveni opinnoissa

Jaana Suviniitty työskentelee yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa ja opettaa päätyössään englannin kieltä kielikeskuksessa. Uuden oppiminen ja opiskeleminen ovat olleet aina hänelle ytimessä.

– Kun valmistuin filosofian maisteriksi ja englannin opettajaksi vuonna 2004, lupasin tyttärilleni, että en opiskele tämän jälkeen mitään. Kuinkas kävikään? Vuonna 2006 aloitin jatko-opinnot ja väittelin tohtoriksi 2012. Jälleen ajattelin, että nyt ei sitten mitään. Jatkoin draamapedagogiikan perus- ja aineopintoihin, sen jälkeen erityispedagogiikan perusopintoihin ja tarkoitus oli jatkaa aineopintoja. Kun avasin opintotarjontaa, sieltä hyppäsi eteen karjalan kielen ja kulttuurin opinnot. Ajattelin, että ei ole totta! Tässä oppisin kaikkea, mikä liittyy sukuuni.

Ennen kuin Jaana Suviniitty aloitti opinnot, hän katsoi Yle Areenasta Karjala-aiheisen matkakertomuksen ja oivalsi, että hän osaa ja ymmärtää, mitä haastateltavat puhuvat. Hänen ympärillään on käytetty niin paljon karjalan kieltä, että hän huomasi käännösvirheenkin ohjelmassa.

– Kun opinnot alkoivat, mietin, kuinka paljon karjalaa osaankaan. En ollut ajatellut ollenkaan sitä, että miten moninainen karjalainen kulttuuri ja kieli on. Variantteja on paljon. Kielten kehittyminen ei ole minulle uutta kielenopettajana, mutta se on vaikuttanut paljon myös Karjalassa.

Opinnot saivat pohtimaan kulttuurien kohtaamista

Katarina Suviniityllä nousi karjalan kielen ja kulttuurin opintojen jälkeen pintaan monenlaisia tunteita – monet samanlaisia kuin maahanmuuttajilla Suomessa. Karjalan kieltä käytetään vähän, ja siksi tarvittaisiin tukiverkkoja myös opintojen ulkopuolella. Katarinalle on onneksi rakentunut opintojen ulkopuolelle yhteyksiä henkilöihin, jotka puhuvat karjalaa.

– Opinnot saivat minut myös tarkastelemaan asioita eri näkökulmilta, esimerkiksi maastamuuttoa ja maahanmuuttoa. Mikä on Karjala? Miten se vaikuttaa suomalaisuuteen? Mikä karjalaisuuden suhde on suomalaiseen kulttuuriin, pohtii Katarina Suviniitty.

Kun Jaana Suviniitty oli joogaretriitissä Hangossa viime kesänä, hän kertoi tohkeissaan karjalan kielen kurssista, ja moni ihmetteli, onko karjala kielikin. Aika vähän yleisesti tiedetään, että karjala on oma kielensä, hän muistuttaa.

Katarina toivoo jatkossa karjalan kielen ja kulttuurin opintoihin enemmän arjen puhetta, jotta opinnot olisivat paremmin saavutettavia. Tähän onkin tulossa parannus, sillä karjalan kielen ja kulttuurin perusopintoihin saadaan uusi keskustelukurssi.

– Ihailen suunnattomasti, että opettajat jaksavat urauurtavaa työtä. Harkkapuoli on hyvä lisätä vielä mukaan, sillä kieltä oppii vain käyttämällä, Jaana Suviniitty jatkaa.

Karjalan kielen ja kulttuurin perusopinnot avoimessa yliopistossa vaativat aikataulujen sovittamista ja itseohjautuvuutta, mutta opinnot joustavat myös opiskelijan tarpeiden mukaan.

– Opiskelu kuuluu ja on hyväksi kaikille. Karjalan kielen ja kulttuurin opiskeleminen myös vahvistaa karjalaisten identiteettiä, painottaa Katarina Suviniitty.