Karjalan kielen päivää vietetään maassamme 27. marraskuuta. Tuona päivän vuonna 2009 Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi asetusmuutoksen, jolla Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjaa sovelletaan myös karjalan kieleen. Näin Suomi ensimmäistä kertaa myönsi karjalankielisen väestönosansa olemassaolon ja kotoperäinen ja maassamme ”aina” puhuttu karjalan kieli vihdoin tunnustettiin myös virallisesti.
Joukko karjalan kielen aktivisteja ideoi spontaanisti päivän ympärille kokonaisen karjalan kielen viikon, Karjalan kieli eläy, jota tänä vuonna vietetään ensimmäistä kertaa viikolla 48. Viikon tarkoitus on juhlia karjalan kieltä iloisesti ja vapaamuotoisesti ja helposti toteutettavassa muodossa.
Viikkoa vietetään Facebookissa, Twitterissä ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu ajankohtaiskanavalla julkaisemalla karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä. Haemme lyhyitä kertomuksia ja tarinoita karjalan kielen merkityksestä omassa elämässä. Kynnys osallistua on mahdollisimman matala. Jo vähäinenkin karjalan taito riittää. Mukaan on kutsuttu kirjoittajia niin Suomesta, Venäjältä kuin Ruotsista.
Karjalan kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, itämerensuomalaiseen kieliperheeseen. Karjalan läheisiä sukukieliä ovat Itämeren ympärillä puhutut kielet: suomi, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi. Nykyään karjalaisia on koko Venäjällä reilusti alle 100 000 ja karjalan kieltä taitavia noin 50 000. Suomessa karjalankielisiä on uusimpien arvioiden mukaan suunnilleen 11 000 hyvin puhuvaa ja lisäksi 20 000, jotka ymmärtävät karjalaa tai puhuvat sitä ainakin vähän.
Karjalan kieli on vakavasti uhanalainen kieli. Se on yksi niistä kielistä, jotka otetaan entistä paremmin huomioon hallitusohjelman mukaisessa uudessa, parhaillaan valmistelussa olevassa kielipoliittisessa ohjelmassa. Yksi kieliaktivistien tavoitteista on saada karjalan kielelle oma kielilaki.
Karjalan kielen viikon ovat ideoineet Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä joukko Suomessa asuvia karjalaisia ja karjalan kieleen sitoutuneita aktivisteja.
Karjalan kielen viikko Twitterissä hashtagilla #karjalankielielay
Lisätietoja Karjalan kieli eläy -viikosta
Helka Riionheimo, professori, Itä-Suomen yliopisto helka.riionheimo(at)uef.fi
Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja, Karjalan Sivistysseura puheenjohtaja(at)karjalansivistysseura.fi
Tuomo Kondie, puheenjohtaja, Karjalaiset Nuoret Šuomešša karjalazetnuoretsuomes(at)gmail.com
https://www.facebook.com/Karjalan-kieli-el%C3%A4y-104724438093738
http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli-elay/