Hyppää pääsisältöön

Sähkökatkoihin varautuminen yliopistossa

Kaksi naista kävelee puistossa

Kanssatutkijuus avaa uusia näkökulmia

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että nuorilla muslimitaustaisilla maahanmuuttajanaisilla on valtava tahto työmarkkinoille työelämän rakenteellisesta syrjinnästä huolimatta. Tutkimus toteutettiin muslimitaustaisten naisten syvä- ja vertaishaastatteluin.

– Vertaistutkijalle, jonka omassa taustassa on yhteneviä tekijöitä haastateltavan kanssa, on helpompi kertoa herkistä ja vaikeista asioista, tutkija Nina Tokola sanoo.

Haastatteluissa nousikin esiin muslimitaustaisten maahanmuuttajanaisten kohtaamia ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa työllistyä. Muun muassa huivin käyttöön liittyvät kysymykset ovat yksi rodullisen segregaation keino työmarkkinoilla.

– Tutkimuksessa yllätti se valtava sinnikkyys ja tahtotila, joka haastatelluilla naisilla oli. He löysivät erilaisia syitä antaa anteeksi rasismia ja tietämättömyyttä. He myös pyrkivät ansaitsemaan paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa tekemällä muun muassa vapaaehtoistyötä.

Haastatellut myös kokivat, että saavuttaakseen samanlaisen luottamuksen kuin kantasuomalaiset, heidän oli todisteltava valtavasti, että ovat luottamuksen arvoisia. Heidän oli rikottava ennakkoluuloja ja kumottava vääriä luuloja sekä tehtävä kulttuurikasvatusta.

Tutkimukselliset valtasuhteet näkyviin

Tutkimusmenetelmänä kanssatutkijuus on nostanut päätään muun muassa nuorisotutkimuksessa. Sen vahva perusvire on osallistumisen eetoksessa.

– Menetelmä herättää pohtimaan myös tutkimuksellisia valtasuhteita – kuka tutkimuksessa pitää valtaa ja kenen äänellä tieteellisiä totuuksia kerrotaan, Tokola korostaa.

Tutkimus toteutettiin osana Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ALL-YOUTH-hanketta, jossa etsitään ratkaisuja nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Hankkeeseen osallistuu sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajanuoria, ja kanssatutkijuus on yksi siinä hyödynnettävistä tutkimusmenetelmistä.

Vahva työntekijäkansalaisuuden eetos

Muslimitaustaisten maahanmuuttajanaisten haastatteluissa nousi esiin, että he olivat omaksuneet vahvasti työntekijäkansalaisuuteen pohjautuvan suomalaisuuden eetoksen.

– Sosiaalisen statuksen saaminen on Suomessa vahvasti kytköksissä työpaikkaan. Ilman sitä kotoutuminen on vaikeaa.

Tokolan mielestä olisi tärkeää pohtia, mitä voisivat olla muut erilaiset yhteiskuntaan kuulumisen väylät, kun töitä ei ole tarjolla kaikille. Tämä koskettaa myös kantasuomalaisia nuoria.

– Millaisia erilaisia pehmeitä pufferirakenteita, kuulumisen ja integraation foorumeja, meiltä löytyy, joilla autetaan ihmisiä olemaan yhteiskunnassa arvokkaita muunkin kuin työn kautta?

Mentorointimalli erilaisen osaamisen tunnistamiseen

ALL-YOUTH-hankkeessa on lähdetty yhteistyössä Suomen punaisen ristin ja Metsäkeskuksen kanssa kehittämään työelämämentorointimalleja, joiden kautta sekä maahanmuuttajanuorten että kantasuomalaisten nuorten erilainen osaaminen pystyttäisiin kartoittamaan laajemmin. Nyt osaamisen näyttönä korostuu pääasiassa hankittu koulutus ja työkokemus.

– Tavoitteena on, että omaa oksaansa etsiviltä nuorilta pystyttäisiin tunnistamaan myös muunlaista osaamista ja kyvykkyyttä. Tässä tarvitaan entistä syvempää ohjausta ja mentorointia sekä nuorten henkilökohtaisen identiteetin vahvistamista.

Mukana on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajanuoria.

– Koska markkinaehtoisuuteen perustuvassa työntekijäkansalaisuudessa korostuu yksilön oma aktiivinen toimijuus, sille johtavalta polulta poikkeamista pidetään usein epäonnistumisena. Maahanmuuttajanuoria helposti vastuutetaan siitä, että he eivät pääse työmarkkinoille. Tätä perustellaan herkästi etnisyydellä, vaikka taustalla vaikuttavat segregoivat rakenteet.