Videopalaverit ovat vakiintuneet pysyväksi osaksi työelämää. Tuore tutkimus IT-alan ylimmistä johtajista kertoo, että videoteknologian käyttö vaikuttaa kaksijakoisesti etäjohtamiseen. Vaikka Teams, Zoom ja muut videotyökalut ovat vakiintuneet osaksi organisaatioiden arkea, niiden roolia johtamistyössä ei ole aiemmin tarkasteltu yhtä perusteellisesti teknologisten mahdollisuuksien ja rajoitteiden näkökulmasta.
Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että video toimii johtamisessa kahdella tavalla. Se on informatiivinen työkalu, kun yrityksen johto jakaa tietoa esimerkiksi tiedotustilaisuuksissa ja tallenteissa, sekä vuorovaikutteinen työkalu, kun johtajat käyvät keskusteluja tiimien ja yksilöiden kanssa.
Informaation jakamisessa video koetaan joustavaksi ja tehokkaaksi välineeksi. Videoteknologian vuorovaikutteinen käyttö kuitenkin paljastaa myös haasteita. Tutkimuksessa tunnistettiin viisi keskeistä johtajien arkeen vaikuttavaa jännitettä.
Jännitteistä ensimmäinen liittyy joustavuuteen ja joustamattomuuteen. Videopalaverit sujuvoittavat ajankäyttöä, mutta yhtä lailla kuormittavat ja täyttävät kalenterit äärimmilleen. Joustavuus helpottaa työskentelyä eri paikoista ja eri aikavyöhykkeillä, mutta liian täysi kalenteri tuottaa stressiä.
Toisessa jännitteessä kyse on sosiaalisesta yhteydestä ja sosiaalisesta etäisyydestä. Videon avulla on mahdollista pitää yllä yhteisöllisyyttä, mutta se myös rajaa spontaania vuorovaikutusta ja tunteiden välittymistä. Vaikka kamera on päällä, se ei välttämättä tarkoita, että koemme aitoa sosiaalista yhteyttä.
Kolmas tutkimuksessa havaittu jännite koskee osallistumista ja passivoitumista. Teknologia tarjoaa työkaluja ihmisten aktiiviseen osallistamiseen. Samaan aikaan johtajat kokevat haasteita ihmisten osallistamisessa, kun kameraa ei haluta laittaa päälle, videopalaverien aikana tehdään useita työtehtäviä samaan aikaan tai vaietaan ruudun takana.
Neljäs jännite liittyy formaalin tiedon jakamiseen ja epävirallisen tiedon puutteeseen. Virallinen tieto liikkuu tehokkaasti videoyhteyksin, mutta hiljainen tieto ja arjen pienet signaalit jäävät helposti piiloon.
Viides havaittu jännite kertoo tasavertaisuudesta ja epätasa-arvosta. Videopalaverit lisäävät sijaintien välistä tasa-arvoa, mutta toisaalta korostavat eroja työntekijöiden osallistumistyyleissä ja työskentelytavoissa.
Tutkimuksessa kehitetty uusi teoreettinen viitekehys kuvaa, millainen kaksijakoinen rooli videoteknologialla on etäjohtamisessa. Tutkimustuloksissa korostuu, ettei onnistuneessa etäjohtamisessa ole kyse vain johtajan viestintätaidoista, vaan myös kyvystä tasapainottaa teknologian mahdollistamat ja rajoittamat toimintatavat.
– Tutkimus tarjoaa konkreettisia suosituksia johtajille, jotka haluavat tukea työntekijöidensä hyvinvointia, vuorovaikutusta ja työkykyä digitaalisissa työympäristöissä, professori Jonna Koponen kertoo.
Information Technology & People -lehdessä ilmestyneen tutkimuksen ovat tehneet professori Jonna Koponen ja tutkijatohtori Lotta Salin Itä-Suomen yliopistosta sekä apulaisprofessori Laura Cortellazzo (Ca’ Foscari University of Venice).
Tutkimusartikkeli: Koponen J, Salin L, Cortellazzo L (2026), "Dual edge: exploring technological affordances and constraints of video technology in e-leadership". Information Technology & People, Vol. 39 No. 8 pp. 1–31, doi: https://doi.org/10.1108/ITP-09-2024-1157
