Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Traktori pellolla.

Jätevedenpuhdistamon lietteestä tehtyjen lannoitteiden käyttö maataloudessa ei ole riskitöntä

Lannoitteet voivat olla haitallisia eliöille orgaanisten haitta-aineiden, mikromuovien, ja jopa genotoksisten yhdisteiden vuoksi. Haitta-aineet voivat kertyä peltoon, kasveihin ja maaperän eliöihin.

  • Teksti Marianne Mustonen
  • Kuva MostPhotos
  • Video Tussitaikurit Oy

—Suomessa tuotetusta puhdistamolietteestä jopa 90 prosenttia hyödynnetään joko maataloudessa tai viherrakentamisessa lannoitteena ja maanparannusaineena, kertoo aiheesta väitöstutkimusta tekevä Katri Senilä. Hän toimii Itä-Suomen yliopiston nuorempana tutkijana ja SYKEn väitöskirjatutkijana.

—Kierrätyslannoitteet ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan ennen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nopeuttaa Suomen siirtymistä enenevässä määrin kiertotalouteen. Venäjän vastaisten pakotteiden vuoksi lannoitteita ei tuoda Suomeen. Myös EU:n ja kansallisen tason lannoitelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa.

Puhdistamolietteen sisältämät haitta-aineet päätyvät puhdistamolle jäteveden mukana. Toistuvassa käytössä osa haitta-aineista kertyy peltoon ja myös peltomaan eliöihin.

Senilän mukaan paras keino puhdistamolietteen laadun parantamiseen olisi estää haitallisten aineiden pääsy puhdistamolle kokonaan.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi ympäristöystävällisempiä kemikaaleja ja lääkeaineita, sekä aineiden käyttörajoituksia.

Katri Senilä

Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija ja SYKEn väitöskirjatutkija

Katri Senilän väitöstyöstä tehtiin myös video, joka kertoo haitta-aineiden vaikutuksista. Videon toteutti Tussitaikurit Oy.

Olennainen osa tutkimusta on myös kulkeutumisen mallintaminen.

Katri Senilä

Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija ja SYKEn väitöskirjatutkija

Avainsanat