Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Diplomikotelo ja tohtorinhattu.

Itä-Suomen yliopisto vihkii tohtoripromootiossaan kesäkuussa 14 kunniatohtoria

Itä-Suomen yliopisto järjestää tohtoripromootion 6.–8. kesäkuuta Joensuun kampuksella.

Tohtoripromootio on järjestyksessään Itä-Suomen yliopiston viides, ja Joensuun kampuksen kolmas tohtoripromootio. Kampuksella toimivat kolme tiedekuntaa ovat valinneet kunniatohtoreiksi 14 tieteen tai yhteiskuntaelämän vaikuttajaa. Kunniatohtorin arvo on merkittävin huomionosoitus, jonka yliopisto voi antaa.

Vahva kasvatustieteiden alan edustus

Filosofinen tiedekunta vihkii kunniatohtoreiksi neljä kansainvälisesti arvostettua kasvatustieteiden alan vaikuttajaa, yhden laaja-alaisen käännöstieteilijän sekä yhden teologian alan kansainvälisesti tunnetun suomalaistutkijan. Kasvatustieteen kunniatohtoreiksi vihitään emeritusprofessori Michael H. Epstein, professori Judith Harackiewicz, professori Dirk Ifenthaler ja emeritaprofessori Diane Reay. Filosofian kunniatohtoriksi vihitään professori Sharon O’Brien ja teologian kunniatohtoriksi vihitään professori Veli-Matti Kärkkäinen.

Michael H. Epstein on pitkällä urallaan keskittynyt lasten ja nuorten käyttäytymisen, tunne-elämän ja mielenterveyden sekä tuen tutkimukseen. Epstein on myös yksi maailman johtavista tutkijoista vahvuuksien arviointiin ja tukemiseen liittyen. Professori Epstein on maailmanlaajuisesti verkostoitunut tutkija, ja hän on tehnyt yhteistyötä erityisesti Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan tutkijoiden kanssa. 

Judith Harakiewicz on yksi kansainvälisesti arvostetuimpia kasvatuspsykologisen oppimis- ja motivaatiotutkimuksen edelläkävijöitä. Saavutuksistaan useasti palkittu Harackiewicz on interventiotutkimuksen pioneereja, jonka monipuolinen kokeellinen tutkimus motivaation vahvistamiseksi ja etenkin vähemmistöopiskelijoiden sitouttamiseksi STEM-aloilla on tuottanut merkittäviä käytännön sovelluksia.

Dirk Ifenthaler toimii oppimisen ja teknologian professorina. Hän on erittäin arvostettu ja aktiivinen tutkija kansainvälisellä opetusteknologian ja oppimisanalytiikantutkimuksen kentällä. Julkaisuissaan hän yhdistää kognitiivista psykologiaa, opetusteknologiaa, data-analytiikkaa ja organisaatioiden oppimista koskevaa tutkimusta. Ifenthaler on tehnyt yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston oppimisen tutkimukseen liittyvän yhteisön kanssa ja tuonut yhteisöön arvokasta osaamistaan liittyen etenkin analytiikan hyödyntämiseen pedagogiikassa. 

Diane Reay on tutkimuksissaan käsitellyt ja teoretisoinut sitä, miten yhteiskuntaluokka, sukupuoli ja etninen tausta liittyvät erilaisille koulutuspoluille päätymiseen ja niillä pärjäämiseen. Reay on tarkastellut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, miten koulutusmahdollisuudet eivät näyttäydy samoin kaikille, vaan koulutusjärjestelmien eriytymisellä ja sosiaalisella eriarvoisuudella on koulutuspolkujen rakentumisessa merkittävä rooli.

Sharon O’Brien on laaja-alainen käännöstieteilijä, joka on tutkinut muun muassa konekääntämisen vaikutusta kääntäjän työ- ja ajatteluprosessiin, kääntäjän ammatillisia käytänteitä sekä kääntämisen ja tulkkauksen roolia kriisiviestinnässä. O’Brienin tutkimuksessa korostuu digitaalinen humanismi ja työelämänäkökulma, ja hän on tehnyt yhteistyötä niin käännösteknologiayritysten kuin humanitaaristen kansalaisjärjestöjen kanssa. 

Veli-Matti Kärkkäinen on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaistutkijoita omalla alallaan. Hän toimii professorina Yhdysvalloissa ja on aiemmin asunut ja työskennellyt myös Aasiassa ja Euroopassa. Hän on julkaissut lukuisia teoksia erityisesti systemaattisen teologian alalta. Kärkkäinen on laatinut muun muassa laajan systemaattisen teologian kokonaisesityksen, ja hänen tuotantoaan leimaava konstruktiivisuus on suomalaisittain uraauurtavaa. Hänen työssään on vahva ekumeeninen ote. Viimeaikaisissa julkaisuissaan Kärkkäinen on paneutunut laajasti globaalia teologiaa käsitteleviin kysymyksiin sekä uskontodialogiin.

Monipuolisia vaikuttajia

Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta vihkii kunniatohtoreiksi neljä luonnontieteen kärkinimeä. Filosofian kunniatohtoreiksi vihitään toimitusjohtaja Pekka Mattila, professori Shigeki Nakauchi ja emeritusprofessori Anton Zeilinger. Maatalous- ja metsätieteiden kunniatohtoriksi vihitään professori Line Rochefort.

Pekka Mattila perusti vuonna 2011 Itä-Suomen yliopiston kemian laitoksen ja VTT:n tutkijoiden kanssa Desentum Oy:n, joka kehittää uuden sukupolven allergiarokotteita siedätyshoitoon. Mattila on toiminut yrityksen toimitusjohtajana sen perustamisesta lähtien. Hän on ansioitunut erityisesti kemian ja biotekniikan innovaatioiden kehittämisessä ja alan liiketoiminnan rakentamisessa. Mattila perusti vuonna 1986 Finnzymes-nimisen bioteknologiayhtiön, joka keskittyi DNA:ta muokkaavien entsyymien tutkimukseen, tuotantoon ja niiden käyttöön molekyylidiagnostiikassa. Mattila on toiminut muun muassa myös Herantis Pharma Oyj:n ja Mobidiag Oy:n hallituksen jäsenenä sekä Suomen tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenenä. Hän toimi Finnzymes Oy toimitusjohtajana vuoteen 2010 asti, kunnes yhtiö siirtyi Thermo Fisher Scientificin omistukseen. 

Shigeki Nakauchi on kansainvälisten asioiden vararehtori Toyohashin teknillisessä yliopistossa Japanissa. Hän on professori tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan alalla. Nakauchin yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa alkoi erityisesti tietojenkäsittelytieteen ja fotoniikan aloilla vuonna 1995. Nakauchi on käynnistänyt yhdessä Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kanssa kaksoistutkintoon johtavat maisterin ja tohtorin koulutusyhteistyöt Itä-Suomen yliopiston ja Toyohashin yliopiston välillä. Nakauchi on Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hän on toimillaan edistänyt merkittävästi Suomen ja Japanin välistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä.

Anton Zeilinger sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 2022 kvanttifotoniikan alalta. Lähtölaukauksena Nobelin arvoiseen tutkimukseen toimi hänen osallistumisensa Joensuun yliopistossa kesäkuussa vuonna 1985 järjestettyyn konferenssiin “Symposium on the Foundations of Modern Physics: 50 years of the Einstein-Podolsky-Rosen Gedankenexperiment”, minkä hän myös nosti esille Tukholmassa pitämässään Nobel-esitelmässään. Vuonna 1997–1998 emeritusprofessori Zeilinger suoritti uraauurtavat kokeet, jotka todistivat kvanttifysiikan ilmiöiden olemassaolon ja avasivat tien muun muassa kvanttitietokoneille, kvanttiverkoille ja kvanttisalaukselle. Hän on julkaissut myös ”Fotonien tanssi – Einsteinista kvanttiteleportaatioon” -kirjan, joka on yleistajuinen teos kvanttifysiikasta.

Line Rochefort Lavalin yliopistosta Kanadasta on soiden ennallistamisen pioneeri. Vuodesta 2003 alkaen hän on toiminut arvostetussa NSERC (Natural Sciences and Engineering Research Council of Canada) -professuurissa, jonka rahoituksesta osa tulee teollisuudesta. Rochefort johtaa usean professorin ja heidän tiimiensä muodostamaa suoekologian tutkimusryhmää, joka tieteellisen työn lisäksi on kouluttanut satoja alan osaajia. Hänen poikkeuksellisen laaja julkaisutuotantonsa käsittelee ennallistamisekologian lisäksi muun muassa sammalten ekologiaa, soiden biogeokemiaa, arktisia ekosysteemejä, soiden metsitystä ja kasvifysiologiaa. Vuonna 2011 International Peatland Society palkitsi Rochefortin hänen tieteellisestä työstään.

Merkittäviä toimijoita yhteiskunnallisilta aloilta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta vihkii kunniatohtoreiksi neljä merkittävää tieteen ja yhteiskuntaelämän toimijaa. Yhteiskuntatieteiden kunniatohtoreiksi vihitään tohtori Tarja Cronberg sekä professori Sarah Green. Oikeustieteiden kunniatohtoriksi vihitään korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi. Kauppatieteiden kunniatohtoriksi vihitään professori Iis Tussyadiah.

Tarja Cronberg on tutkija, Pohjois-Karjalan entinen maakuntajohtaja, kansanedustaja, ministeri ja eurokansanedustaja. Pitkään Kööpenhaminan rauhantutkimusinstituutissa vaikuttaneella tekniikan ja kauppatieteiden tohtori Cronbergilla on pitkä kokemus sekä turvallisuus- ja rauhantutkimuksen tutkijana että vaikuttajana. Tutkijan urallaan hän on keskittynyt erityisesti pehmeään turvallisuuteen, ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksiin, suurvaltapolitiikkaan ja ydinaseriisuntaan. Tällä hetkellä Aleksanteri-instituutin vierailevana professorina Venäjän militarismia ja ydinaseita tutkiva Cronberg on toiminut muun muassa Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja turvallisuuden ja puolustuksen alivaliokunnan jäsenenä. 

Sarah Green toimii yhteiskunta- ja kulttuuriantropologian professori Helsingin yliopistossa. Hän lukeutuu maailman arvostetuimpien raja- ja tilallisuuden tutkijoiden joukkoon. Hänen asiantuntijuutensa kattaa Balkanin ja Välimeren alueet ja erityisesti Kreikan sekä Lontoon ja Manchesterin kaupunkitilojen dynamiikan. Pyrkiessään ymmärtämään rajojen merkitystä professori Green on tutkinut sukupuolittuneita rajadynamiikkoja, digitaalisten teknologioiden tilavaikutuksia, ylirajaista kauppaa, monilajisia rajoja sekä yrityksiä hallita mikrobien leviämistä yli rajojen.

Kari Kuusiniemi toimii Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidenttinä. Hän on tehnyt monipuolisen uran oikeuslaitoksessa ja akateemisessa maailmassa. Hän merkittävä oikeudellinen vaikuttaja, joka ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun oikeudesta ja tuomioistuinten, erityisesti hallintotuomioistuinten, roolista osana yhteiskuntaa. Puheenvuoroissaan KHO:n presidenttinä hän on korostanut teemoja, esimerkiksi oikeusvaltioperiaatetta, jotka ovat oikeustieteen ja koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä. 

Professori Iis Tussyadiah toimii älykkäiden palvelujärjestelmien professorina ja johtaa Hospitality and Tourism Management -laitosta Surreyn yliopistossa Isossa-Britanniassa. Tussyadiah on toiminut myös muun muassa alan johtavan kansainvälisen järjestön, International Federation for Information Technology and Travel & Tourism, puheenjohtajana. Hänen tutkimuskohteitaan ovat vertaisjakamispalvelut ja tulevaisuuden työelämä sekä tekoälyn sovellukset ja vaikutukset erilaisissa palveluissa. Tussyadiah on ollut merkittävässä roolissa kansainvälisen matkailuliiketoiminnan tutkimuksen kehittämisessä Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella.

Tiedekuntien valitsemien kunniatohtorien ohella Joensuun kampuksen promootioon voivat osallistua ne, jotka ovat valmistuneet tohtoriksi filosofisessa tiedekunnassa, luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa tai yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa edustettuina olevissa oppiaineissa sovittuna aikana.

Joensuun tapahtuman jälkeen seuraava tohtoripromootio järjestetään Kuopion kampuksella 5.–7.6.2025.

Painolaatuiset kuvat kunniatohtoreista: https://www.uef.fi/fi/ita-suomen-yliopiston-kunniatohtorit-2024