Suomen Akatemia valitsi kaikkiaan 11 uutta tutkimuksen huippuyksikköä vuosille 2026–2033.
Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt ohjelmakaudelle 2026–2033. Huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 13 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.
Itä-Suomen yliopisto johtaa kahta uutta luonnontieteiden huippuyksikköä, joiden tutkimusaiheina ovat metsään liittyvien kemiallisten vuorovaikutusten ajallinen ja spatiaalinen dynamiikka antroposeenissa sekä suot, ilmastonmuutos ja ennallistaminen.
Metsään liittyvien kemiallisten vuorovaikutusten ajallinen ja spatiaalinen dynamiikka antroposeenissa -huippuyksikköä johtaa professori James Blande Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitokselta. Hänen lisäkseen mukana on omilla osahankkeillaan kolme Itä-Suomen yliopiston tutkijaa, Liqing Hao teknillisen fysiikan laitokselta, Jorma Joutsensaari teknillisen fysiikan laitokselta ja Delia Milagros Pinto Zevallos ympäristö- ja biotieteiden laitokselta. Huippuyksikön kumppaneita ovat Ilmatieteen laitos, Åbo Akademi, Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto.
Suot, ilmastonmuutos ja ennallistaminen -huippuyksikköä johtaa professori Eeva-Stiina Tuittila Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta. Huippuyksikön kumppaneita ovat Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Huippuyksikköohjelman tavoitteena on nostaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua, uudistaa tiedettä ja edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksen huippuyksiköiksi valittavat tutkimusyksiköt ovat uudistumiskykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. Lisäksi huippuyksiköiden tutkimusyhteisöt ovat saavuttamassa oman alansa kansainvälisen parhaimmiston tai kuuluvat jo siihen.
Akatemia sai huippuyksikköhakuun yhteensä 190 aiehakemusta. Aiehakemusten joukosta varsinaiseen hakuun kutsuttiin 34 hakemusta. Varsinaiset hakemukset arvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa, joissa toimineet asiantuntijat lisäksi haastattelivat huippuyksiköiksi hakevien yksiköiden edustajat. Akatemian luottamuselinten jäsenistä muodostettu valmisteluryhmä sekä Akatemian yleisjaosto tarkastelivat hakemuksia ja niistä kirjoitettuja arviointilausuntoja huippuyksikköohjelman tavoitteita vasten. Päätökset huippuyksikköohjelmaan 2026–2033 valituista yksiköistä teki Akatemian yleisjaosto 29.10.2025 pidetyssä kokouksessaan.
Valintoihin vaikuttaneissa tekijöissä korostui kansainvälisten arviointien ja haastattelujen ohella huippuyksikköohjelman tavoitteiden täyttyminen.
– Huippuyksikköhakuun saatiin sekä tieteelliseltä laadultaan että rahoitusmuodon tavoitteiden näkökulmasta runsaasti erittäin korkeatasoisia hakemuksia. Lisäksi yleisjaosto halusi huomioida päätöksenteossaan suomalaisen tutkimuskentän mahdollisimman laaja-alaisesti, Suomen Akatemian hallituksen ja yleisjaoston puheenjohtaja professori Kimmo Nuotio kertoo.
Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta myös useista muista lähteistä. Pitkäjänteinen Akatemian ja huippuyksiköiden isäntäorganisaatioiden yhteisrahoitus mahdollistaa tutkimuksellisten riskien ottamisen ja uudet avaukset. Tavoitteena on myös vahvistaa huippuyksikköohjelmaan valittujen tutkijayhteisöjen kilpailukykyä EU-rahoituksen ja muun kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemisessa ja saamisessa.
Lähde: Suomen Akatemia
