Yliopiston tutkimuspainotus ja ammattikorkeakoulujen vahva rooli aluekehittäjinä nousevat esiin itäsuomalaisten korkeakoulujen rakennerahastotoiminnan selvityksessä.
Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia on toteuttanut selvityksen, jossa tarkasteltiin Itä-Suomen yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun rakennerahastotoimintaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmassa.
Ohjelmassa käynnissä olevien ja päättyneiden hankkeiden perusteella Itä-Suomen yliopisto ja alueen ammattikorkeakoulut panostivat alueensa kehittämiseen ohjelman toteutuksen kolmen ensimmäisen vuoden aikana yhteensä yli 20 miljoonaa euroa omarahoituksena. Samaan aikaan julkinen rahoitus EU:lta ja valtiolta itäsuomalaisten korkeakoulujen hankkeisiin oli noin 72,4 miljoonaa euroa sekä yksityinen rahoitus noin 1,8 miljoonaa euroa.
– Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen hankkeet kohdistuvat sijaintimaakuntaan yliopistoja väkevämmin. Kajaanin ammattikorkeakoulu kytkeytyy hanketoiminnassaan naapurimaakuntiin hieman Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakouluja vahvemmin, arvioivat selvityksen toteuttajat tutkimusjohtaja Petri Kahila ja tutkija Timo Hirvonen.
Selvityksen mukaan Itä-Suomen yliopisto on rakennerahastokentässä tutkimusvetoinen toimija, joka käyttää rahoitusta ennen kaikkea tutkimusinfrastruktuurien ja luonnonvaralähtöisten tutkimussisältöjen vahvistamiseen. Toimintaa leimaa tutkimusryhmä- ja ekosysteemipohjainen kehittäminen, jossa fotoniikan, kiertotalouden ja terveysalan kaltaiset huippuosaamiset kytkeytyvät alueellisiin innovaatioverkostoihin.
Ammattikorkeakouluille rakennerahastotoiminta muodostaa merkittävän resurssin, joka on painoarvoltaan jopa kymmenkertainen yliopistoihin nähden. Ammattikorkeakouluilla on siten keskeinen rooli aluekehittäjinä. Toisaalta tämä tarkoittaa suurta riippuvuutta rakennerahastorahoituksesta sekä sitä koskevista kansallisista ja EU-tason linjauksista ohjelmakausien vaihtuessa.
– Selvitys heijastaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tyypillisiä toisiaan täydentäviä TKI-toiminnan profiileja. Yliopistojen painopisteenä on tutkimuslähtöisiin uusiin ideoihin painottuva kansainväliseen kilpailukyvyn vahvistaminen, kun taas ammattikorkeakoulujen painopisteenä on enemmän alueellisen yritystoiminnan tukeminen, painottaa vararehtori Jussi Pihlajamäki.
Selvitys on luettavissa verkossa.
