Itä-Suomen yliopisto luo uutta ennakoinnin ja vuoropuhelun toimintamallia alueen elinvoiman tueksi. Signaalien metsästys on avoin kaikille itäsuomalaisille.
Selonteot, raportit, katsaukset ja selvitykset tuottavat valtavasti ennakointitietoa Suomessa, mutta tiedon hyödyntäminen käytännön tasolla jää usein hajanaiseksi. Itä-Suomen yliopisto kehittää uudenlaista ennakoinnin ja vuoropuhelun mallia, joka yhdistää ennakointiaineistot, alueelta kerättävät havainnot, yritysten osaamistarpeet, tekoälyavusteisen analyysin ja tutkimustiedon.
Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevan pilotin tavoite on vahvistaa Itä-Suomen yhteistä tilannekuvaa sekä rakentaa pysyvä toimintamalli päätöksenteon, koulutuksen kehittämisen, TKI-toiminnan ja alueen elinvoiman tueksi. Yhteistyössä ovat mukana Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen Ennakointi AI ESR+ -hanke sekä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot.
– Yliopiston tehtävänä on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa yhteiskunnan käyttöön. Tässä pilotissa rakennamme siltaa ennakointitiedon, alueellisen vuoropuhelun ja käytännön kehittämisen välille tavalla, joka voi vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaa pitkällä aikavälillä, sanoo Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä.
Ennakointitieto, signaalit ja yritysten näkemykset yhteen
Ennakoinnin ja vuoropuhelun uusi malli (Foresight Loop) kokoaa yhteen globaalia, EU-tasoista, kansallista, alueellista ja paikallista ennakointiaineistoa. Näitä täydentävät alueelta kerättävät signaalit ja havainnot sekä yritysten näkemykset tulevaisuuden osaamistarpeista.
Osana pilottia itäsuomalaiset voivat osallistua ”signaalien metsästykseen” ja jakaa havaintojaan muutoksista, ilmiöistä ja pienistä merkeistä, joilla voi olla vaikutusta hyvän elämän edellytyksiin ja tulevaisuuteen Itä-Suomessa. Havainto voi syntyä arjessa, työssä, opinnoissa, keskusteluissa, mediassa tai somessa.
Yrityksille suunnatussa Futurankissa kootaan puolestaan näkemyksiä siitä, millaiset osaamistarpeet nousevat esiin tulevina vuosina ja millaisia muutoksia yritykset tunnistavat jo nyt.
– Alueen kehittäminen tarvitsee yhteistä ymmärrystä siitä, mitkä ilmiöt vaikuttavat tulevaisuudessa elinvoimaan. Tässä mallissa arvokasta on se, että samaan kokonaisuuteen yhdistyvät tieto, alueen toimijoiden havainnot ja käytännön keskustelu tulevista tarpeista, sanoo Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen ylitarkastaja Jaakko Honkalampi.
Tekoäly tukee ennakointitiedon louhintaa ja tulkintaa
Pilotti hyödyntää tekoälyn kehitystyötä Itä-Suomen yliopistossa. Tekoälyn avulla ennakointiaineistosta louhitaan ja analysoidaan osaamistarpeita eri ajanjaksoille.
Tekoälyavusteinen analyysi auttaa tunnistamaan nousevia ilmiöitä, rakentamaan näkymiä Itä-Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista sekä etsimään niihin tutkimusperustaisia ratkaisuja.
Tänä vuonna käynnistyneessä pilotissa kerätään kokemuksia toimintamallin jatkokehittämiseksi. Vuoden aikana mallia viedään myös käytäntöön yhteisissä tilaisuuksissa. Yrityksille järjestetään aamukahveja ja työpajoja, joissa koottua aineistoa esitellään, tulkitaan ja jatkojalostetaan yhdessä.
– Pienetkin havainnot voivat kertoa merkittävistä muutoksista. Haluamme kutsua mukaan kaikenikäisiä ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita rakentamaan yhdessä monipuolista kuvaa Itä-Suomen tulevaisuudesta ja niistä tekijöistä, joilla alueen elinvoimaa voidaan vahvistaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston koulutusjohtaja Sanna Iskanius.
- Osallistu signaalien metsästykseen verkossa.
- Liity keskusteluun LinkedIn-ryhmässä.
- Tutustu ja osallistu Futurankiin verkossa.
Lisätietoja:
