Vasta vai vihta? Murresanat, jotka yhä erottavat idän lännestä. Tätä mieltä ovat ne runsaat 38 000 ihmistä, jotka vastasivat Ylen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä julkaisemaan murretutkimukseen. Siinä kysyttiin, käyttääkö vastaaja vasta- vai vihta-sanaa. Kyseessä on sana, joka on perinteisesti erottanut läntiset murteet itäisistä.
– Vastan ja vihdan raja asettuu edelleen hämmästyttävän tarkasti samaan kohtaan kuin 1930-luvun alussa Virittäjä-lehdessä julkaistussa Kustaa Vilkunan kartassa, kertoo suomen kielen professori Hanna Lappalainen tuloksista.
Vihta-sanan levikki keskittyy vahvasti länteen: Lounais-Suomeen, Hämeeseen ja Etelä-Pohjanmaalle eli länsimurteiden ydinalueille. Itä-Suomi on puolestaan selvästi vasta-aluetta. Kuten monen muunkin murrepiirteen kohdalla, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa tavataan molempia.
Lappalaisen mukaan vasta ja vihta on siitä erityinen sanapari, että molemmat kuuluvat tasaveroisesti normitettuun yleiskieleen.
– Jos ajatellaan vaikka sanapareja suvi ja kesä tai ehtoo ja ilta, itämurteiden mukaiset muodot kesä ja ilta ovat yleiskielessä huomattavasti yleisempiä kuin läntiset suvi ja ehtoo. En siis usko, että monissa muissa sanoissa murre-ero olisi säilynyt näin vahvana.
Suomalaiset puhuvat mielellään murteista, ja niihin liitetään myös paljon tunteita. Sen osoittivat myös tutkimuksen avovastauksissa saadut 7 500 kommenttia.
– Osa vakuuttaa käyttävänsä aina joko vastaa tai vihtaa, osa taas perustelee vanhempiensa erilaisella asuinhistorialla sitä, miksi molemmat sanat tuntuvat yhtä hyviltä.
Hanna Lappalaisen mukaan Ylen kanssa tehty yhteistyö tuotti jälleen herkullisen aineiston kielentutkimusta varten. Kyseessä oli jo viides yhdessä toteutettu kysely.
– Omilla verkostoillamme emme pystyisi kokoamaan näin kattavia aineistoja määrällisesti tai alueellisesti. Yhteistyö median kanssa on ollut siis tässä aivan ratkaisevassa asemassa.
Lue lisää mediayhteistyöstä tutkimuksessa
Ylen uutinen ja murreraja kartalla
