Hyppää pääsisältöön

Sähkökatkoihin varautuminen yliopistossa

Elias Vänskä.

Hyvä tutkimusaihe kantaa pro gradusta väitöskirjaan 

Elias Vänskän pro gradu palkittiin marraskuussa jo kolmannen kerran tutkimuksellisista ansioistaan. Vänskän työ jatkuu väitöskirjatutkijana sovelletun fysiikan laitoksella.

  • Teksti Marianne Mustonen
  • Kuvat Raija Törrönen ja Aku Seppänen

Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset MAL palkitsi marraskuussa Elias Vänskän työn vuoden parhaana matematiikan, fysiikan tai tietojenkäsittelytieteen pro gradu -tutkielmana. Aikaisemmin Vänskä oli saanut työstään jo Ilmansuojeluyhdistyksen stipendin, sekä Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen Primus-maisterin palkinnon.

Vänskän työ Pääkomponenttianalyysiin perustuva mallin reduktio kaasupäästöjen Bayesilaisessa estimoinnissa oli laskennallisen fysiikan alalta. Tutkimusaihe löytyi kandivaiheen kesäharjoittelusta.

– Minua kiinnostivat ympäristöaiheiset projektit. Kesäharjoittelussa tehty kaasujen monitorointi osoittautui niin mielenkiintoiseksi, että suunta oli selvä, hän kertoo.

– Tekniikka, jonka kehitin gradussa, mahdollistaa tutkimustyön myös jatkossa.

Vänskä etsi pro gradu -työssään uusia laskentamenetelmiä kaasulähteiden määrittämiseksi. Näihin liittyvissä mittauksissa ongelmana on, että tutkittavasta kaasulähteestä ei saada suoraan toivottua tietoa.

– Sen vuoksi oli tärkeää kehittää laskentamenetelmä, joka yhdistää kaasujen virtauksia kuvaavat kolmiulotteiset mallit lähteiden paikannukseen. Tämän avulla kaasulähteiden määrittäminen onnistuu luotettavammin kuin ennen, Vänskä sanoo.

– Kehitin tästä myös laskentaa varten niin sanotun redusoidun, tai kevennetyn mallin, jonka avulla lähdepaikannuksen vaatima laskenta-aika tippuu merkittävästi. Tämä on tärkeää, kun tähtäimessä on kasvihuonekaasujen pitkä- ja jatkuva-aikainen seuranta.

Elias Vänskä.
Kuvassa: Elias Vänskä valmistelee sääasemaa nurmipellolla tehtäviä kasvihuonekaasujen mittauksia varten.
Ilmakuva.
Kuvassa: Ilmakuvaan havainnollistettu lasertomografian mittausasetelma Luonnonvarakeskuksen Maaningan koepellolla.

Monimutkaiset mallit ovat isoja matriiseja, joissa virhe lähtee sitten etenemään.

Elias Vänskä

Väitöskirjatutkija

Kaavio.
Kuvassa: Laskentamenetelmä yhdistää kaasujen virtauksia kuvaavat kolmiulotteiset mallit lähteiden paikannukseen.