Hoitotyön johtajan vuorovaikutusosaaminen ei synny itsestään, vaan rakentuu työuran aikana erilaisten yksilöllisten sekä kanssakäymiseen liittyvien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus korostaa erityisesti työelämän tarjoamien kehittymismahdollisuuksien roolia osaamisen vahvistamisessa.
Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimuksessa selvitettiin hoitotyön johtajien näkemyksiä oman vuorovaikutusosaamisensa kehittymisestä. Tutkimus on julkaistu Journal of Advanced Nursing -lehdessä.
Hoitotyön johtajien mukaan vuorovaikutusosaamisen kehittymiseen vaikuttavat synnynnäisten piirteiden lisäksi henkilökohtaiset kokemukset, kyky itsereflektioon, kehittymismotivaatio sekä viestintäkoulutus. Yksilöllisten tekijöiden rinnalla osaamisen kehittymiseen vaikuttivat myös erilaiset ihmisten välisiin suhteisiin liittyvät tekijät, joita olivat kontekstisidonnaiset tekijät, palaute ja sosiaalinen tuki. Kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä esiin nousi erityisesti epämuodollisen oppimisen merkitys työpaikoilla.
– Samalla hoitotyön johtajat kokivat suurta tarvetta muodolliselle koulutukselle. Huomionarvoista on, että tutkimukseen osallistuneet hoitotyön johtajat olivat saaneet uransa aikana suhteellisen vähän viestintäkoulutusta, kertoo väitöskirjatutkija Petra Kämäräinen Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta.
Kohti kokonaisvaltaisempaa osaamisen kehittämistä
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että hoitotyön johtajien vuorovaikutusosaamisen kehittyy laajasti eri osa-alueilla. Monitieteisen tutkimusryhmän aiemmin julkaisema tutkimus osoitti, että hoitotyön johtajien vuorovaikutusosaaminen koostuu viesti-, tehtävä- ja relationaalisesta osaamisesta sekä eettisistä periaatteista.
– Tämä tukee näkemystä siitä, että viestintäkoulutuksen tulisi keskittyä kokonaisvaltaiseen osaamisen kehittämiseen pelkkien mikrotaitojen opettelun sijaan. Lisäksi koulutusinterventioissa tulisi yhdistää monipuolisemmin eri oppimismenetelmiä, Kämäräinen toteaa.
Juuri julkaistun tutkimuksen aineisto kerättiin osana Kämäräisen väitöskirjatutkimusta haastattelemalla 21 hoitotyön johtajaa kolmella hyvinvointialueella. Väitöskirjan ensimmäinen osatutkimus, systemaattinen kirjallisuuskatsaus, osoitti, että vaikka vuorovaikutusosaamisen merkitys hoitotyön johtamistyössä on tunnistettu laajasti, käsitys sen rakentumisesta on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa kapea-alaiseksi.
Tutkimusartikkelit:
Kämäräinen, P., Mikkola, L., Nurmeksela, A., Wright, M., & Kvist, T. (2024). Nurse leaders’ interpersonal communication competence: A mixed-method systematic review. Journal of Advanced Nursing, 80(11), 4372–4394. https://doi.org/10.1111/jan.16184
Kämäräinen, P., Mikkola, L., Nurmeksela, A., & Kvist, T. (2025). Nurse leaders’ perceptions of development of their own interpersonal communication competence: A qualitative descriptive study in social and healthcare organisations. Journal of Advanced Nursing. https://doi.org/10.1111/jan.70281
Kämäräinen, P., Mikkola, L., Nurmeksela, A., & Kvist, T. (2025). Nurse Leaders’ Interpersonal Communication Competence. Nursing Research (New York), 74(5), 378–384. https://doi.org/10.1097/NNR.0000000000000837
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Petra Kämäräinen, Itä-Suomen yliopisto, [email protected], +35840 968 6997
Professori Tarja Kvist, Itä-Suomen yliopisto, [email protected], +358 40 355 2623
