Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kaksi ikäihmistä pelaa Huojuva torni -peliä.

Heikoimmassa asemassa olevat kokevat mahdollisuutensa terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen huonoiksi

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, pakolaistaustaiset henkilöt sekä syrjäytymisriskissä olevat yksin asuvat ikäihmiset kokevat mahdollisuutensa terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen heikoiksi. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että he kokivat myös elämänlaatunsa huonommaksi kuin suomalaisväestö keskimäärin.

Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Oppaan ja professori Marja Vaaraman (Itä-Suomen yliopisto) sekä professori Richard Pieperin (Tampereen yliopisto) tekemässä tutkimuksessa hyödynnettiin toimijuuden viitekehystä, jota ei ole aiemmin juurikaan käytetty heikoimmassa asemassa olevien ryhmien hyvinvoinnin taustatekijöiden tutkimukseen.

Tutkimuksen perusteella henkilöiden oma arvio mahdollisuuksistaan toimia ja tavoitella itselleen tärkeitä asioita vaikuttaa voimakkaasti koettuun hyvinvointiin. Toimintamahdollisuuksia muovaavat yksilöllisten tekijöiden, kuten iän ja sukupuolen, ohella erityisesti rakenteelliset tekijät, kuten tulot ja koulutus.

– On tärkeää, että kaikilla on tietyt perustavanlaatuiset toimintamahdollisuudet ylläpitää ja edistää omaa hyvinvointiaan. Tärkeää on myös se, että voi kokea ja luottaa siihen, että omilla valinnoilla eli toimijuudella on merkitystä hyvinvoinnin muotoutumisessa, Mäki-Opas sanoo.

Tämän lisäksi on tärkeää huomioida se, että ihmisen kykyä käyttää voimavarojaan ja tehdä terveellisiä valintoja elämässään edistävät tai rajoittavat aina olosuhteet, joissa hän elää.

– Siten sosiaali- ja terveyspolitiikassa on olennaista paitsi vahvistaa yksilöiden toimijuutta, myös korjata tarvittaessa heidän puutteellisia elinolojaan, kuten toimeentuloa ja asumisoloja. Koulutus yksinään on jo investointi ihmisten toimijuuden vahvistamiseen, Vaarama toteaa.

Professori Richard Pieper pitää tutkimuksessa käytettyä toimijuusmittaria lupaavana ja näkee, että se avaa uudenlaisia näkymiä hyvinvoinnin edistämiseen.

– Mittari kuvaa paitsi ihmisten valtaistumista saavuttamaan arvokkaina pitämään asioita, myös ilmaisee heidän tulevaisuustoiveitaan. Näitä tukemalla ihmisiä voidaan auttaa saavuttamaan tavoittelemansa tulevaisuudentila, Pieper korostaa.

Scientific Reports -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti sekä yhteisiä tekijöitä että ryhmäkohtaisia eroja tutkittavien mahdollisuuksissa toimia oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Kaikki tutkimukseen osallistuneet kokivat, että mahdollisuus saavuttaa itselleen tärkeitä asioita elämässä ja saada älyllisiä virikkeitä olivat tärkeitä heidän hyvinvoinnilleen.  Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille, pakolaistaustaisille ja ikäihmisille oli tärkeää elää miellyttävässä elinympäristössä kotona, työssä ja vapaa-aikana. Kyky solmia merkityksellisiä sosiaalisia suhteita oli tärkeää etenkin nuorille, ja mahdollisuudet tavoitella onnellisuutta elämässään oli olennaista kaikille muille paitsi ikäihmisille. Ikäihmisillä korostui monella tapaa mielekäs tekeminen, pääsy tarvittaviin palveluihin ja myönteinen asenne omaan ikääntymiseen.   

Tutkimuksessa käytettiin Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen -hankkeen (PROMEQ) poikkileikkaustutkimusaineistoa, joka sisälsi monipuolista tietoa vastanneiden fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä elämänlaadusta ja elinoloista, sekä heidän kokemuksistaan omista toimintamahdollisuuksistaan elämänlaatunsa edistämiseksi.

PROMEQ-hanketta rahoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (#303615). Vuosina 2016–2019 toteutetussa hankkeessa kehitettiin vaikuttavia ja osallistavia menetelmiä erityisestä heikommassa asemassa olevien ryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Tutkimusartikkeli:

Tomi Mäki-Opas, Richard Pieper & Marja Vaarama: Exploring the capability approach to quality of life in disadvantaged population groups. Scientific reports. 2022, https://doi.org/10.1038/s41598-022-18877-3

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja, dosentti Tomi Mäki-Opas, puh. 050 323 4020, tomi.maki-opas(at)uef.fi

Professori emerita Marja Vaarama, puh. 050 413 4349, marja.vaarama(at)uef.fi

Professori emeritus Richard Pieper, puh. 041 3176588, richard.pieper(at)tuni.fi (englanniksi)

PROMEQ-hanke

PROMEQ-aineistot tutkimus- ja opetuskäyttöön

Vaikuttavuus SOTE-palveluissa tutkimusyhteisö

Vaikuttavuuden talo