Potilasturvallisuuden ongelmista aiheutuu yhteiskunnalle valtavat kustannukset
– Suuri osa potilasturvallisuuden ongelmista liittyy tiedonkulkuun terveydenhuollon organisaatioiden eri tasoilla, sanoo Itä-Suomen yliopiston asiakas- ja potilasturvallisuuden professori Hanna Kuusisto.
Erilaisten terveydenhuollon haittatapahtumien taustalla ovat usein muun muassa henkilöstön aliresurssointi ja kiire. Kuusiston mukaan yksittäisten lääkäreiden tai hoitotyöntekijöiden toimintamahdollisuudet ovat rajalliset, jos organisaatiossa ei ole toimivaa potilasturvallisuuskulttuuria. Tässä johtajilla on iso vastuu.
Kuusisto aloitti professorin tehtävässä sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen tietohallinnon yksikössä vuoden alussa. Professuuri on toistaiseksi ainoa asiakkuus- ja potilasturvallisuuteen keskittyvä oppituoli Suomessa.
– Puutteet potilasturvallisuudessa aiheuttavat yhteiskunnalle valtavasti kustannuksia, joten aiheesta keskustellaan entistä enemmän paitsi terveydenhuollossa myös yhteiskuntatieteissä. Potilasturvallisuuden kysymyksiin havahduttiin, kun Yhdysvalloissa julkaistiin 1990-luvun puolivälissä raportti, joka nosti esiin lääkereiden virheistä aiheutuneet potilaskuolemat ja miljardien kustannukset.
Kuusisto johtaa yhdessä professori Kaija Sarannon kanssa parhaillaan hanketta, jossa tutkitaan, millaiset sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumat aiheuttavat lisäkustannuksia. Tutkimuksessa hyödynnetään HaiPro-aineistoa, josta tarkastellaan 49 organisaatiota ja niissä tehtyjä ilmoituksia vuosina 2007–2017. Potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointiin tarkoitettu vapaaehtoinen HaiPro-raportointimenettely on käytössä yli kahdessa sadassa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä kautta maan.
– Käytössämme on valtava määrä dataa, josta voidaan tarkastella tilanteen kehittymistä valtakunnallisesti kymmenen vuoden aikana. Saamme ensimmäistä kertaa tieteellistä tietoa siitä, millaisia lääkehaittoja esimerkiksi vanhustenhoitoyksiköissä tapahtuu ja liittykö näihin tilanteisiin henkilöstön aliresurssointia.
Kuusisto on neurologi, joka on kehittänyt etähoitomallin neurologisten lähetepotilaiden hoitoon Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Hän myös tutki mallia sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alan väitöstutkimuksessaan ja havaitsi, että etähoito lyhensi neurologisten potilaiden lähetejonoja, eikä se huonontanut myöskään potilasturvallisuutta. Vuosien 2008–2014 välisenä aikana ei kirjattu yhtään etähoitoon liittyvää muistutusta, kantelua tai potilasvahinkoilmoitusta.
– Hoidontarpeen arviointi on erikoissairaanhoidon kriittinen piste. Jos nämä potilaat laitetaan jonottamaan, haaskaamme voimavaroja, kun yksinkertaisimmillaan hoidon väline voi olla helppo ja halpa puhelin.
Kuusisto on palkittu mallin kehittämisestä muun muassa eHealth-tunnustuksella ansiokkaasta toiminnasta telelääketieteen alalla 2017. Suomen Lääkäriliitto palkitsi vuonna 2016 Kuusiston johtaman neurologian yksikön laatupalkinnolla ja Mediuutiset nimesi hänet lääketieteen kuuden kärkivaikuttajan joukkoon Suomessa.
Lisätietoja: Hanna Kuusisto, puh. 040 775 1595, hanna.kuusisto(at)uef.fi
Painolaatuiset valokuvat
https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/17661?encoding=UTF-8
https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/17660?encoding=UTF-8
Hanna Kuusisto
- IItä-Suomen yliopiston asiakas- ja potilasturvallisuuden professori 1.1.2019–31.11.2020
- S. 1967
- LL, Tampereen yliopisto 1994
- LT, Tampereen yliopisto 2008
- FT, Itä-Suomen yliopisto 2016
- Neurologian dosentti, Tampereen yliopisto 2013
Tärkeimmät tehtävät
- Ylilääkäri, neuroalat ja kuntoutus Tampereen yliopistollinen sairaala 2019–
- Hallintoylilääkäri, Kanta-Hämeen keskussairaala, 2017–2019
- Neurologian ylilääkäri, Kanta-Hämeen keskussairaala, 2010–2017
- Neurologian ja kuntoutustoimen apulaisylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2008–2012
- Suomen Lääkäriliiton laatuneuvoston jäsen, 2016–