Itä-Suomen yliopiston menestys globaalin liikkuvuuden rahoituksessa on mahdollistanut yli 550 henkilöstö- ja opiskelijavaihtoa 10 vuoden aikana. Nepalilaiset tutkijat vierailivat Itä-Suomen yliopistossa syyskuussa.
Kalatutkimuksen laboratoriot, tapaamiset tutkijakollegoiden kanssa, kirjaston modernit tilat ja kauniit kampusalueet jäivät Nepalin maa- ja metsätalouden yliopiston professorin Sunila Rain ja apulaisprofessorin Rahul Ranjanin mieliin, kun he vierailivat Itä-Suomen yliopiston Joensuun ja Kuopion kampuksilla syyskuussa 2025.
Globaalin liikkuvuuden Erasmus+-rahoitus mahdollistaa nepalilaisten ja suomalaisten henkilökuntavaihdon, joka edistää niin tutkijoiden kahdenkeskisiä suhteita kuin laajempaa tutkimus- ja koulutusyhteistyötä molemmissa maissa.
– Olemme oppineet paljon yliopiston työkulttuurista ja suomalaisesta kulttuurista, ruuastakin. Kirjasto on huikea täällä. Nyt tiedämme, miten kirjaston toiminta tulisi järjestää, pohti vierailun antia vesiluonnonvarojen osaston johtajana toimiva Rahul Ranjan.
Sunila Rai tuntee entuudestaan Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden tutkijoita, joten vierailu oli odotettu ja toivottu.
– Tämä on jatkoa yhteistyölle, jota olemme tehneet vuodesta 2013. Meidän yliopistomme on rajautunut maa- ja metsätaloustieteiden tutkimusaloihin, ja välimatkat laboratorioiden välillä voivat olla pitkiä. Täällä yliopisto on monitieteisempi ja kampukset tiiviimpiä. Voimme oppia molemmista kulttuureista, sanoo Sunila Rai, joka toimii myös Nepalin kalatalousyhdistyksen yhdistyksen puheenjohtajana.
Sunila Rain ja Rahul Ranjanin kotiyliopisto, vuonna 2010 perustettu Nepalin maa- ja metsätalouden yliopisto toimii Bharatpurin kaupungissa Chitwanin alueella, pääkaupungista Kathmandusta länteen. Teknillisessä yliopistossa opiskelee yli 4700 opiskelijaa ja henkilöstöä on noin 500.
Heidän asiantuntija-alaansa ovat kala- ja vesitutkimus. Himalajan korkeista huipuista tunnetussa Nepalissa matkailu merkitsee paljon kansantaloudelle, mutta kalataloudella on tärkeä asema nepalilaisten arjessa. Pienimuotoinen kalankasvatus kasvaa Nepalissa vahvasti, ja haasteita ovat diversiteetin heikkeneminen sekä ilmastonmuutos, joka tuo enemmän tulvia ja kuivia kausia. Ratkaisuja näihin voidaan löytää globaalissa yhteistyössä.
Henkilöstö- ja opiskelijavaihdot jatkuvat pian Nepalin ja Itä-Suomen välillä: Itä-Suomen yliopiston henkilökuntaa vierailee Nepalissa loppusyksystä, ja tammikuussa nepalilaisia opiskelijoita odotetaan vierailulle Itä-Suomeen.
Henkilöstövaihto luo ja ylläpitää pitkäaikaisia kumppanuuksia
Nepalilaisten tutkijoiden vierailu Itä-Suomen yliopistoon on esimerkki henkilökuntavaihdosta, jonka mahdollistaa globaalin liikkuvuuden rahoitus. Itä-Suomen yliopisto on hakenut aktiivisesti Erasmus +-ohjelman globaalin liikkuvuuden rahoituksia ja menestynyt hauissa hyvin.
Vuodesta 2015 alkaen Itä-Suomen yliopisto on saanut globaalin liikkuvuuden rahoitusta 2,8 miljoonaa euroa, mikä on kärkeä suomalaisten korkeakoulujen joukossa. Itä-Suomen yliopisto on pärjännyt erityisen hyvin rahoitushauissa uudella Erasmus+ -ohjelmakaudella 2021–2027.
Kaikkiaan globaalin liikkuvuuden rahoituksella on mahdollistettu yli 550 opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa syksyyn 2025 mennessä.
– Globaalin liikkuvuuden rahoitus on Itä-Suomen yliopistolle tärkeää kansainvälisen liikkuvuuden tukemiseen sekä erityisesti uuden tutkimus- ja opetusyhteistyön rakentamisessa. Yksittäiset rahoitukset eivät ole suuria, mutta niiden avulla on käynnistetty monta pitkäaikaista kumppanuutta, muistuttaa kansainvälisten asioiden johtaja Riikka Pellinen.
Tarvitsemme ihmisten välistä toimintaa, emme voi toimia vain digitaalisessa maailmassa. Henkilöstöliikkuvuus on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista tavata kansainvälisiä kollegoja ja rakentaa uusia kumppanuuksia.
Roseanna Avento
Globaalin kehityksen erityisasiantuntija
Globaalin kehityksen erityisasiantuntija Roseanna Avento suosittelee henkilöstövaihtoa ensimmäiseksi askeleeksi, kun yliopistot solmivat kumppanuuksia globaalilla tasolla.
– Henkilöstön on tärkeää tavata kasvokkain ja oppia yliopistoistaan. Tarvitsemme ihmisten välistä toimintaa, emme voi toimia vain digitaalisessa maailmassa. Henkilöstöliikkuvuus on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista tavata kansainvälisiä kollegoja ja rakentaa uusia kumppanuuksia.. Näin saatamme yliopistoja ja tutkimusaloja yhteen, tiivistää Roseanna Avento.
Terveys- ja luonnontieteet aktiivisia liikkuvuudessa
Itä-Suomen yliopistolla on yhteistyötä eri tieteenaloilla lukuisien partneriyliopistojen kanssa ympäri maailmaa, niin Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa kuin Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
Vuosina 2022–2025 yliopiston globaalin liikkuvuuden piirissä on ollut keskimäärin 20–26 maata vuosittain.
Tieteenalakohtaisesti globaalin liikkuvuuden rahoitus suuntautuu eniten terveystieteisiin ja luonnontieteisiin.
Itä-Suomen yliopiston tutkijat ja opettajat sekä laitokset ja osastot voivat itse ehdottaa vaihtokohteita hakuvaiheessa. Terveys- ja luonnontieteiden painotus saattaa johtua alojen aiemmasta aktiivisuudesta globaalissa yhteistyössä. Otamme mielellämme avauksia kaikilta yliopiston aloilta seuraaville hakukierroksille, Pellinen sanoo.
Itä-Suomen yliopiston henkilöstövaihto on nykyisin aktiivisella tasolla ja sujuu hyvin. Roseanna Avento kaipaisi enemmän panostuksia Itä-Suomen yliopistosta lähtevään opiskelijavaihtoon, joka on vähäistä. Jos opiskelijoiden globaaliin liikkuvuuteen kannustettaisiin yliopistojen rahoitusmallissa, se todennäköisesti lisäisi opiskelijavaihtoa.
– Jos haluamme työskennellä yhteisessä, globaalissa maailmassa ja menemme eri suuntiin, meillä ei ole toivoa ymmärtää toisiamme. Jos opiskelijat tapaavat toisiaan ja tutustuvat erilaisiin ympäristöihin, kulttuurienvälinen ymmärrys kasvaa ja opimme molempiin suuntiin uusia asioita. Näin edistämme tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, Avento muistuttaa.
