Kirjallisuuden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksessa tarkastellaan humalan kulttuurista kuvastoa ja sen muutoksia diskurssianalyyttisin metodein kertomakirjallisuudessa, lehdistöteksteissä ja suomalaisen juomatapatutkimuksen aineistoissa. Humala ymmärretään puheesta, symboleista, mielikuvista, kertomuksista ja kulttuurisista tunteista rakentuvaksi ilmiöksi. Niinkin triviaalilta vaikuttavan ilmiön kuin humalan tarkastelu on tärkeää, koska sen kertomuksellisia käyttötapoja, merkityksiä ja niiden muutoksia havainnoimalla päästään käsiksi myös suomalaista yhteiskuntaa, yhteisö- ja yksilökuvausta rakentaviin ja ylläpitäviin merkityksiin ja mielikuviin.
Puhe humalasta ei ole koskaan puhetta vain humalasta. Humala on kerronnallinen kehys, jonka avulla suomalaisessa kulttuurissa on totuttu käsittelemään kansallisuuteen, demokratiaan, hyvinvointiin, moraaliin, tasa-arvoon, sukupuoleen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä ja tuottamaan kertomuksia esimerkiksi muutoksesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Alkoholi ja humala toimivat eräänlaisina kertomuksellisina motiiveina, joiden avulla abstrakteilta vaikuttavia eettisiä, yhteiskunnallisia ja sosiaalipoliittisia asiakokonaisuuksia tehdään suurelle yleisölle ymmärrettäväksi ja samaistuttavaksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoittaa, kuinka humala toimii suomalaisissa tekstiaineistoissa yhteiskunnallista, yhteisöllistä ja henkilökohtaista muutosta tai käännettä merkitsevänä motiivina, identiteettejä rakentavana ja filosofisia totuuteen ja todellisuuteen liittyviä pohdintoja käynnistävänä kertomusstrategiana. Humala on motiivi, jonka avulla suomalaisessa kertomuskulttuurissa on totuttu rakentamaan kuvaa kansallisesta identiteetistä, tuotettu kertomuksia yhteiskunnallisesta ja yksilöllisestä muutoksesta ja kehityksestä, käsitelty vaikeasti hahmotettavissa olevia yhteiskunnallisia tai filosofisia kysymyksiä ja pohdittu tuonpuoleista transsendenttia todellisuutta.
Humalan käyttöarvoissa ja kerronnallisissa merkityksissä on tapahtunut myös muutoksia. Esimerkiksi suomalaisessa nykykirjallisuudessa humala ei toimi enää juonellisia käänteitä tai henkilöhahmojen suorittamia normirikkuruuksia aikaansaavana kertomusstrategiana. Myös humalan merkitys kansankuvauksellisena ja yhteisökuvauksia rakentavana strategiana on muuttunut pikemminkin yksilössä tapahtuvaa kasvua ja kehitystä kuvaavaksi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus tarjoaa käsityksen humalasta kertomuksellisena rakenteena ja käytäntönä ja laajentaa suomalaisen alkoholi- ja humalakeskustelun aluetta sosiologisesti ja kansanterveydellisesti jäsentyneistä puhetavoista kohti humalan kulttuuristen tuntojen ja merkitysten aluetta. Toivon tutkimukseni osoittavan, kuinka humalan kerronnallisissa merkityksissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat väistämättä eletyn elämän alueella, esimerkiksi alkoholipoliittisten päätösten, juomisen syihin liittyvien mekanismien ja toimintamallien sekä alkoholiin kiinnittyvien asenteiden taustalla. Tutkimus tarjoaa näköaloja siihen, millä tavoin ja miksi humalaa ja alkoholia on käytetty kulttuurisena symbolina ja kertomisen välineenä. Se, mitä humalasta kerrotaan ja miten humala kerrotaan vaikuttaa oleellisesti myös juomatapojen, alkoholiin liittyvien asenteiden, valtiollisten alkoholia koskevien päätösten ja linjausten sekä eletyn suomalaisen alkoholikulttuurin taustalla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus on kontekstuaalista tekstintutkimusta. Kertomakirjallisuudessa, lehdistöteksteissä ja juomatapatutkimuksissa ilmeneviä humalan merkityksiä tarkastellaan dialogisessa suhteessa suomalaiseen alkoholipoliittiseen ja -kulttuuriseen historiaan. Humala ymmärretään artikulaatioista rakentuvaksi kulttuuriseksi ilmiöksi. Humaladiskurssit taas ovat artikulaatioista rakentuvia laajempia merkitystä tuottavia kokonaisuuksia. Humaladiskurssien vakiintuneista ja muuttuvista merkityksistä voidaan sanoa jotakin oleellista vain suhteessa niihin konteksteihin, joissa puhe humalasta kulloinkin toteutuu.
Humalan merkityksiä abstrahoidaan esiin kirjallisuus-, lehdistö- ja tutkimustekstiaineistoista. Laajin yhtenäinen tekstiaineisto koostuu suomalaisesta kertomakirjallisuudesta, joka käsittää pääasiassa romaanikirjallisuutta1800-luvulta 2010-luvulle. Kertomakirjallista aineistoa täydentää pieni humala-aiheinen kansarunous- ja rekilauluaineisto. Humalan merkityksellistymistä tarkastellaan myös 2000-luvun suomalaisen juomatapatutkimuksen artikkeliaineistoissa, Alkon asiakaslehti Etiketin vuosikerroissa 2016–2019 ja aikakaus- ja sanomalehdistön 2000-luvuilla ilmestyneissä raitistumista käsittelevissä henkilöjutuissa. Tekstiaineistoja analysoidaan humalan kulttuurisia merkityksenantoja ilmentävinä ja paljastavina dokumentteina: aineistot kommentoivat sosiaalista todellisuutta ja ulottavat näin vaikutuksensa reaaliseen ja elettyyn alkoholitodellisuuteen.
Lisätietoja: Sanna Jääskeläinen, [email protected], 040 721 9057