Ekologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin tuulihaukan (Falco tinnunculus) populaatiodynamiikkaa ja demografiaa suhteessa saaliseläinten runsauden vaihteluun, elinympäristöjen koostumukseen ja sääolosuhteisiin. Suomessa tuulihaukka on myyriä pääravintonaan käyttävä kaukomuuttaja, joka pesii pääasiassa maaseutuympäristöissä. Lajin ekologiassa yhdistyvät siten useat tekijät, jotka lisäävät sen haavoittuvuutta ympäristönmuutoksille.
Myyrien kannankoot vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen asettaen omat rajoitteensa myyräkannoista riippuvaisten petoeläinten elinolosuhteille. Maatalouden ja maankäytön tehostuminen uhkaa yksipuolistuvien maaseutuympäristöjen eliöstöä, ja pitkiä matkoja muuttavat linnut ovat alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille paitsi pesimäalueillaan myös muuttoreiteillään ja eteläisillä talvehtimisalueillaan, joiden ilmasto muuttuu ilmakehän lämpenemisen seurauksena eri tavoin kuin pohjoisilla pesimäalueilla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessani havaittiin, että Suomessa pesivien tuulihaukkojen eloonjäävyys on altis talvehtimisalueiden sään ääri-ilmiöille. Sekä poikkeuksellisen kuivat että runsassateiset talvet Välimeren alueella ilmenivät tutkimuspopulaatiossa alentuneena eloonjäävyytenä. Epäsuotuisat olosuhteet talvehtimisalueilla näkyivät myös pesinnän ajoittumisessa: Suomeen palanneet tuulihaukat aloittivat pesinnän myöhemmin sateisten talvien jälkeen, elleivät saaliseläinkannat olleet poikkeuksellisen runsaita. Pesimäkauden runsaat sateet puolestaan heikensivät poikastuottoa maastotyypeiltään yksipuolisilla reviireillä pesivillä pareilla, kun taas monimuotoisemmilla reviireillä niiden vaikutusta poikastuottoon ei havaittu.
Myyräkantojen vaihtelut heijastuivat tuulihaukkojen populaatiodynamiikkaan monin tavoin. Runsaina myyrävuosina populaatio kasvoi nopeasti uusien yksilöiden siirtyessä tutkimusalueelle, kun taas saaliseläinkantojen romahtaminen vähensi tuulihaukkojen paikkauskollisuutta.
Populaatiokoon kasvu selittyi lähes kokonaan alueelle saapuneiden aikuisten yksilöiden määrällä, eikä paikallisella poikastuotolla havaittu olevan siihen merkittävää vaikutusta. Lisäksi saaliseläinten runsaus vaikutti tuulihaukkojen pariutumiskäyttäytymiseen, sillä koiraat saattoivat hyvissä ravinto-olosuhteissa pariutua samanaikaisesti kahden naaraan kanssa. Tällaisissa haaremeissa kuitenkin yleensä vain toisen naaraan poikastuotto ylsi yksiavioisten parien tasolle.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni pääaineisto kerättiin Turun yliopiston emeritusprofessori Erkki Korpimäen perustamalla tutkimusalueella Etelä-Pohjanmaalla vuosina 1985–2021. Pöntöissä pesivät tuulihaukat pyydystettiin ja rengastettiin, ja pesivien parien määrää sekä pesimämenestystä seurattiin vuosittain. Etelä-Pohjanmaan tutkimusalueelta kerättiin aineisto myös tärkeimpien saalislajien runsaudesta arvioimalla myyräkantojen kokoa loukkupyynnin avulla. Aineistoa täydensi Luonnontieteellisen museon rengastusaineisto, jonka avulla saatiin tarkempaa tietoa tutkimusalueella tavattujen lintujen kuolleisuudesta ja paikkauskollisuudesta.
Hyödynsin tutkimuksessani lisäksi Landsat-satelliittien tuottamaa kuva-aineistoa, jonka pohjalta arvioitiin maastotyyppien monimuotoisuutta tuulihaukkojen pesimäympäristöissä, sekä Ilmatieteen laitoksen ja kansainvälisen Climdex-projektin avoimia sääaineistoja.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Tutkimukseni tulokset korostavat, että muuttuvat ympäristötekijät vaikuttavat eliöstöön vuorovaikutteisesti. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien epäsuotuisten sääolosuhteiden vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimpia lajeilla, joiden elinympäristöjen laatua heikentävät samanaikaisesti muut ihmistoiminnan aiheuttamat muutokset. Lisäksi vuodenaikojen mukaan muuttavien tai ravinnon perässä vaeltavien eläinten elinkierto kattaa laajoja maantieteellisiä alueita, minkä vuoksi niiden elinedellytyksiä ei voida turvata pelkästään paikallisilla suojelutoimilla tai maankäytön rajoituksilla.
FM Inga Kujalan ekologian alaan kuuluva väitöskirja Population dynamics and demography of a long-distance avian migrant under changing food abundance, habitat composition, and weather conditions (Saaliseläinten runsauden, elinympäristörakenteen ja sääolosuhteiden vaikutukset kaukomuuttavan petolinnun populaatiodynamiikkaan ja demografiaan) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii dosentti Patrik Byholm, Novia-ammattikorkeakoulu, ja kustoksena professori Raine Kortet, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Inga Kujala, [email protected]
