Ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Kuopion kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Ilmansaasteet ovat merkittävä globaali riskitekijä. Sekä mitattuja, että mallinnettuja ulkoilman pitoisuuksia käytetään väestön altistuksen arviointiin, mutta ne eivät ole täydellisiä menetelmiä todellisten altistumisten kuvaamiseen. Yhdessä ihmisten ajankäyttöön ja liikkumiseen liittyvien tekijöiden kanssa ne aiheuttavat väestön altistumisen arviointiin liittyvää epävarmuutta.
Tässä väitöstyössä tutkittiin altistumisen arvioinnin merkitystä epidemiologisessa tutkimuksessa sekä terveysvaikutusten arvioinnissa, keskittyen erityisesti ulkoilman pienhiukkasiin (PM2.5). Tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset altistumisen arviointiin liittyvät tekijät, kuten ilmanlaatumallien spatiaalinen tarkkuus, väestön liikkuminen ja ajankäyttö, hiukkasten kulkeutuminen sisäilmaan, altistusjaksojen pituus, ilmanlaadun vaihtelu ja asuinpaikan muutokset, vaikuttavat arvioituihin altistustasoihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstyö osoitti erityisesti, että mallinnettuihin ilmansaastepitoisuuksiin perustuvat altistusarviot sisältävät satunnaisvirhettä. Satunnaisvirhe heikentää altistus–vaste-suhteita, jolloin epidemiologisessa analyysissä arvioitu vaikutus voi jäädä todellista pienemmäksi. Systemaattinen virhe altistusarvioissa puolestaan johtaa virheeseen terveysvaikutusten arvioinneissa. Lisäksi ilmanlaatumallien spatiaalisen tarkkuuden parantaminen todettiin hyödylliseksi erityisesti tiheästi asutuilla alueilla.
Sisätiloissa vietetyn ajan havaittiin pienentävän merkittävästi ulkoilmasta peräisin olevaa pienhiukkasaltistumista. Usean vuoden altistusjaksoissa näkyi ilmanlaadun yleinen paraneminen, kun taas lyhyillä, muutaman kuukauden jaksoilla korostuivat vuodenaikaisvaihtelut. Asuinpaikan vaihtamisella oli vain vähäinen vaikutus väestötasolla.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Epidemiologiseen tutkimukseen sisältyvän satunnaisvirheen parempi kvantitatiivinen kuvaaminen olisi hyödyllistä. Se mahdollistaa altistuksen arvioinnin epävarmuuksien vaikutusten tarkastelun sekä epidemiologisissa tutkimuksissa, että terveysvaikutusarvioinneissa, vaikka korjattuja tuloksia ei suoraan laskettaisikaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Altistustasojen arvioimiseksi ilmanlaatumallien pitoisuudet yhdistettiin väestöruutuaineistoihin, raskaus- ja esikouluikäisten lasten tai Parkinsonin taudin diagnoosin saaneiden henkilöiden ja heidän kontrollien osoitehistoria-aineistoihin. Altistusarvioiden luotettavuutta arvioitiin vertaamalla mallitettuja ilmansaasteiden pitoisuuksia mittauksiin. Tietoja ajankäytöstä, ja pääosin aiemmin tehtyjä arvioita ulkoilman saasteiden kulkeutumisesta sisätiloihin käytettiin altistumistasojen arvioimiseksi eri mikroympäristöissä.
Väitöstutkimus toteutettiin osana useampaa tutkimusprojektia, ja sen rahoitus on saatu muun muassa Suomen Akatemialta, Pohjoismaiden ministerineuvostolta ja Euroopan unionilta.
FM Antti Korhosen ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja The role of exposure assessment in epidemiology and health impact assessment (Altistumisen arvioinnin rooli epidemiologiassa ja terveysvaikutusten arvioinnissa) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Kuopion kampuksella. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti Timo Hugg, Oulun yliopisto, ja kustoksena dosentti Otto Hänninen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilaisuuden kieli on suomi.
- Väitöstilaisuus
- Väitöskirja (PDF)
