Ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Kuopion kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni koskee maataloutta ja ruuantuotantoa sekä niiden ympäristövaikutuksia. Väitöstyö on osa kasvinsuojelun tutkimusta ja koskee kasvinsuojeluaineiden käyttöä vihannestuotannossa Suomessa.
Tutkimuksen tiedot pyrkivät parantamaan siirtymistä kestävämpiin kasvinsuojelukäytäntöihin integroidun kasvinsuojelun (IPM) puitteissa. EU edistää kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi IPM:n avulla. Kestävän kasvinsuojelun avulla suojellaan vesistöjä ja maaperää, sekä edistetään kestävää kasvintuotantoa. Kun ruuantuotannon ympäristövaikutukset tunnistetaan, tiedon avulla voidaan pyrkiä vähentämään niitä ja tuottamaan ruokaa entistä kestävämmin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstyössä julkaistiin ensimmäistä kertaa kattavasti tietoja kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytöstä ja niiden ympäristövaikutuksista Suomessa pitkällä aikavälillä.
Positiivisena tuloksista nousi esille tuoreherneen tuotanto, jonka kasvinsuojelu oli tutkimusvuosina vakaata ja onnistunutta. Tämä mahdollistui taustalla olleen tuotantoyhtiön vastuullinen toiminta, joka vaatii viljelijöitä käyttämään tiettyjä lajikkeita ja järjestelmällistä viljelykiertoa.
Positiivinen muutos nähtiin myös lantun kohdalla, jolla kasvinsuojeluaineiden käyttö ja vaikutukset vähenivät ajassa huomattavasti verkkojen käyttöönottojen sekä kylvön ajoitusta muuttamalla. Näin on tapahtunut luultavasti myös porkkanalla vuodesta 2020 alkaen, jolloin verkot otettiin käyttöön myös sillä. Tutkimuksen aineisto ylsi vain vuoteen 2019 asti, joten tiedot vuodesta 2020 lähtien perustuivat keskusteluihin tuotantoyrityksen kanssa.
Myös perunalla vaikutukset vähenivät ajan myötä, mutta eivät merkittävästi. IPM:n käyttöönotto ei liittynyt suoraan kasvinsuojeluaineiden käyttöön ja vaikutuksiin. Lisäksi yhden indikaattorin (esim. kg/ha, ruiskutustiheys tai vaikutus) osoitettiin olevan riittämätön kuvaamaan kaikkia kasvinsuojelutoimenpiteiden vaikutuksia. Ekotoksisten vaikutusten arviointi ja tiedot tulisi ottaa huomioon tutkittaessa kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja IPM:n käyttöönottoa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan käyttää pitkän aikavälin lähtökohtana tulevissa tutkimuksissa, joissa selvitetään kasvinsuojeluaineiden käytön muutoksia ja niiden vaikutuksia tutkittuihin viljelykasveihin. Tulokset auttavat paitsi kasvinsuojeluaineiden korvaamisen ja muiden vaikutusten vähentämistoimenpiteiden suunnittelussa, myös kasvinsuojeluaineiden ympäristöseurannassa ja jäämien analyyseissä vedestä ja maaperästä.
Tutkimusta on jatkettava analyyseissä, joilla voidaan varmistaa IPM:n käyttöönoton vaikutukset. Viljelijät tarvitsevat myös koulutusta kasvinsuojelutoimiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessa käytettiin laajaa aineistoa, jonka kasvinsuojeluaineiden tiedot olivat peräisin yli sadalta Lounais-Suomen peltovihannestilalta vuosilta 2009–2019.
Väitöstyössä tehtiin ekotoksisten vaikutusten arviointi käyttäen PestLCI Consensus V.1.0- ja USEtox 2.13-malleja. Työssä käytettiin myös tilastollisia menetelmiä ja asiantuntijahaastatteluja. Väitöstutkimus tehtiin omana projektinaan, ja se alkoi vuoden 2020 alussa.
Sain apurahaa Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry:lta, jota kiitän suuresti. Ilman rahoitusta työ ei olisi onnistunut. Lisäksi suuri kiitos hyvin sujuneesta yhteistyöstä Apetit Ruoka Oy:lle, joka luovutti aineiston sekä vastasi laadullisiin kysymyksiin. Pääsin myös tekemään tilakäyntejä, jonka myötä kiitän kohtaamiani viljelijöitä. Suurkiitos myös kanssakirjoittajille ja ohjaajilleni.
FL Kati Räsäsen ympäristötieteen alaan kuuluva väitöskirja Changes in plant protection in Finnish open field vegetable production in the 21st century - The importance of regulation and ecotoxicological information (Kasvinsuojelun muutokset suomalaisessa avomaavihannestuotannossa 2000-luvulla - Sääntelyn ja ekotoksikologisen tiedon merkitys) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Kuopion kampuksella. Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Juha Helenius, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Jussi Kukkonen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja:
Kati Räsänen, [email protected], p. 050 571 5461
