Euroopan komissio on myöntänyt Itä-Suomen yliopiston koordinoimalle Horisontti 2020 - "Transport derived Ultrafines and the Brain Effects" (TUBE) -tutkimushankkeelle yli 5 miljoonan euron rahoituksen.
Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia liikenteeseen liittyvillä ultrapienillä- ja nanohiukkasilla on aivojen terveyteen. Hankkeen koordinaattorina toimii apulaisprofessori Pasi Jalava (Ympäristö- ja biotieteiden laitos) ja konsortiopartnereina Itä-Suomen yliopistossa toimivat apulaisprofessori Katja Kanninen ja apulaisprofessori Tarja Malm (A.I.Virtanen instituutti).
Ilmansaasteet aiheuttavat useita erilaisia haitallisia terveysvaikutuksia. Näitä haittavaikutuksia ovat muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan liittyvät sairaudet. Viime vuosien aikana on kuitenkin saatu yhä selvempiä todisteita siitä, että ilmansaasteiden haitalliset vaikutukset eivät rajoitu yksinomaan keuhkoihin tai verenkiertoelimistöön.
Neurologiset sairaudet, ja erityisesti Alzheimerin tauti (AT), on tutkimuksissa yhdistetty vilkkaasti liikennöityjen teiden ja liikenteen lähellä asumiseen. AT:n lisääntymisen ja liikenteen välisen yhteyden taustalla vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan vielä tunneta. AT on yleisin neurodegeneratiivinen sairaus ja keskeisin dementian aiheuttaja iäkkäillä. Se vaikuttaa jopa 47 miljoonaan ihmiseen maailmanlaajuisesti. Dementian aiheuttamia terveydellisten, yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten lisäksi pelkästään taloudellisten kustannusten arvioidaan olevan Euroopassa 130 miljardia euroa vuodessa.
Vaikka tutkimukset ovat jo osoittaneet yhteyden ilmansaasteiden ja aivorappeumatautien välillä, erittäin pienten hiukkasten vaikutusta aivojen toimintaan ja terveyteen ei vielä tunneta. Tämän lisäksi aivojen terveyden, AT:n ja ilmansaasteiden välisten yhteyksien taustalla olevat molekylaariset mekanismit ovat täysin selvittämättä. Vaikka ilmansaasteiden yhteys kognitiivisten kykyjen heikentymiseen ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin on jo tunnistettu, on kuitenkin epäselvää mitkä ilmansaasteiden komponentit/tekijät ovat haittavaikutuksien taustalla. Tämän lisäksi, polttomoottoreiden tuottamien erittäin pienten hiukkasten ja (S)VOCs - yhdisteiden vaikutuksia muihin elimiin, kuin keuhkoihin ja verenkiertoelimistöön ei tunneta juuri lainkaan.
TUBE-konsortion tarkoituksena on selvittää niitä mekanismeja, jotka liittyvät ilmansaasteille altistumiseen etenkin neurologisten sairauksien kannalta. TUBE kokoaa yhteen vahvan ja monitieteellisen konsortion, joka koostuu kahdeksasta akateemisesta, kolmesta teollisuuskumppanista sekä neljästä tutkimusorganisaatiosta.
Hankkeessa asiantuntijat kahdeksasta Euroopan maasta, Kiinasta sekä Chilestä yhdistävät erityisosaamisensa muun muassa aerosoliteknologian, päästötutkimuksen, moottori ja polttoaine-tutkimuksen, kliinisten tutkimusten, epidemiologian, ilmanlaatututkimuksen, inhalaatiotoksikologian, neurotieteen ja neurotoksikologian aloilta, keskittyen selvittämään aivosairauksiin johtavia tekijöitä.
Tämä yhteistyö mahdollistaa ainutlaatuisen, innovatiivisen ja todella monialaisen lähestymistavan, jonka avulla voidaan selvittää, kuinka eri liikennemuotojen tuottamat nanohiukkaset vaikuttavat samanaikaisesti sekä ilmanlaatuun, että toksisiin vasteisiin. Aivoihin päätyvien ilmansaastehiukkasten kulkeutumisen ja poistamisen mekanismien ymmärtäminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa näihin liittyviin tai aktivoituviin mekanismeihin kohdistuvat hoidot. Samalla projektin tulokset voivat vähentää liikenteeseen liittyvien ilmansaasteiden haitallisia terveysvaikutuksia.
On tärkeää ymmärtää minkälaisia haittavaikutuksia ilmansaasteet aivoissa aiheuttavat ja miten. Projektissa saatavien tulosten avulla voidaan ohjata päätöksentekoa ilman epäpuhtauksien/saasteiden tehokkaaksi vähentämiseksi, ja täten pitkällä aikavälillä vähentää niihin liittyvistä sairauksista aiheutuvaa taloudellista taakkaa. Käyttäen poikkitieteellistä lähestymistapaa ja uusimpia tutkimusmenetelmiä TUBE-hanke selvittää ilmansaasteiden haitallisia tekijöitä sekä tunnistaa niitä biomarkkereita, joiden avulla ilmansaasteisiin liittyvien aivosairauksien varhainen havaitseminen mahdollistuu. Tämä parantaa aivojen terveyttä, vähentää aivosairauksien esiintyvyyttä, aikaansaa merkittäviä taloudellisia säästöjä ja tarjoaa uutta informaatiota, jota voidaan käyttää liikennepolitiikan suunnitteluun kaikkialla EU:ssa.
—Odotamme, että tämä hanke johtaa uusiin ja erittäin merkittäviin löytöihin, jotka voisivat lieventää haitallisten altisteiden vaikutusta ihmisten terveydelle, apulaisprofessori Pasi Jalava toteaa.
Lisätietoa hankkeesta:
Apulaisprofessori Pasi Jalava, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, pasi.jalava@uef.fi
Apulaisprofessori Katja Kanninen, A.I.Virtanen Instituutti, katja.kanninen@uef.fi
Apulaisprofessori Tarja Malm, A.I.Virtanen Instituutti, tarja.malm@uef.fi