Eteismatolle tuotu metsämaa muutti kotien mikrobistoa

Metsämaalla käsitelty eteisen matto muutti kotien mikrobistoa luontoympäristön bakteeriprofiilien suuntaan ja vähensi ihmisperäisten bakteerien osuutta, osoitti juuri julkaistu tutkimus. Kodin mikrobiston muokkaaminen tasapainoisempaan suuntaan voisi tulevaisuudessa tarjota keinon terveyden edistämiseen erityisesti kaupunkioloissa. Tutkimusta johtivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Itä-Suomen yliopisto.

– Metsämaalla käsitelty eteismatto nosti selvästi metsän maaperälle ominaisten bakteerien määrää sisäilmassa. Vaikutus oli voimakkain maton lähellä lattian tuntumassa eli vauvoille tyypillisellä hengityskorkeudella kahden ensimmäisen viikon aikana käsittelystä. Selviä vaikutuksia sisäilman mikrobistoon havaittiin myös kodin muissa tiloissa, sanoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, johtava tutkija Martin Täubel Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lapsuuskodin mikrobistolla voi olla pitkäkestoisia terveysvaikutuksia 

Varhaislapsuudessa vietetään paljon aikaa sisätiloissa, jolloin kodin mikrobisto on keskeinen mikrobialtistusten lähde. Nämä altistukset aktivoivat lasten immuunijärjestelmän säätelymekanismeja ja voivat vaikuttaa pitkäkestoisesti terveyteen. Kaupunkiasuminen vähentää altistumista ympäristön mikrobeille, mikä on yhdistetty erilaisten tulehduksellisten sairauksien, kuten astman ja allergioiden, kohonneeseen riskiin. Tämä on lisännyt kiinnostusta kotien mikrobialtistusten muokkaamiseen terveyden edistämisen keinona.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, voisiko ympäristön mikrobistoa siirtää kaupunkikotiin metsämaalla käsitellyn eteismaton avulla. Tutkimukseen osallistui kuusi suomalaista kotia, joista viisi osallistui kokeeseen ja yksi toimi verrokkina.  Pitkähkö eteismatto käsiteltiin siivilöidyllä metsän maaperästä otetulla näytteellä kolmesti neljän viikon välein. Kodin pölystä otettiin näytteitä ennen maton käyttöönottoaja siitä aina kahden viikon välein vauvan ja aikuisen hengityskorkeuksilta sekä lattialta eri puolilta kotia. Näytteiden mikrobisto määritettiin DNA‑sekvensoinnin ja qPCR-menetelmän avulla.

Koe lisäsi merkittävästi metsän maaperän bakteerien suhteellista osuutta kodin eri mittauspisteissä. Vauvan hengityskorkeudella eteismaton läheisyydessä havaittiin muitakin vaikutuksia: pienempään astmariskiin liitetty, maatalomaista mikrobistoa kuvaava FaRMI‑indeksi (Farm‑home Resembling Microbiota Index) ja bakteerien monimuotoisuus kasvoivat, kun taas ihmisperäisten bakteerien osuus pieneni.

– Vaikuttaa lupaavalta, että pienempään astmariskiin liitettyjä mikrobialtistuksia on mahdollista lisätä kaupunkikodeissa näin yksinkertaisella ja edullisella toimenpiteellä. Seuraava askel on selvittää, voidaanko tämän henkisellä lähestymistavalla saada aikaan odotusten mukaisia terveyshyötyjä, toteaa toinen hankkeen päätutkijoista, yliopistotutkija Pirkka Kirjavainen Itä-Suomen yliopistosta.

Artikkeli on julkaistu Microbiome-lehdessä.