Lääketieteen lisensiaatti Paula Wallen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa havaittiin useita ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin liittyviä muutoksia rasvahappoaineenvaihdunnassa. Osa niistä liittyi geenien ilmentymiseen, painonpudotukseen lihavuusleikkauksen jälkeen ja ruokavalioon liittyviin tekijöihin. Nämä löydökset yhdessä viittaavat siihen, että genotyyppi ja rasvahappoaineenvaihduntaan liittyvät muutokset voivat olla yhteydessä ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin kehittymiseen.
Lihavuus on yleistynyt maailmanlaajuisesti, ja maailmassa on arviolta 600 miljoonaa lihavaa ihmistä. Lihavuus lisää riskiä sairastua ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD). Kuvantamistutkimuksissa NAFLD:n maailmanlaajuiseksi esiintyvyydeksi aikuisväestössä on arvioitu 25 prosenttia. Maksan rasvoittuminen tarkoittaa sitä, että yli 5 prosenttia maksasoluista on rasvoittunut. Tauti voi edetä ei-alkoholiperäiseksi rasvamaksatulehdukseksi (non-alcoholic steatohepatitis, NASH), joka diagnosoidaan, kun rasvoittumisen lisäksi maksakoepalassa nähdään tulehdusmuutoksia, maksasolujen paisumista ja mahdollisesti sidekudoslisää. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti on Suomessa yleisin maksasairaus, ja sen kansanterveydellisen merkityksen vuoksi 8.1.2020 on julkaistu uusi suomalainen Käypä Hoito -suositus rasvamaksataudin hoidosta.
Rasvamaksataudin kehittymisen on todettu liittyvän rasva-aineenvaihdunnan muutoksiin, joiden taustalla ovat esimerkiksi elämäntavat sekä perinnölliset tekijät. Wallen väitöskirjatyössä tutkittiin aineenvaihdunnan muutoksia ei-alkoholiperäisessä rasvamaksataudissa ja siihen liittyviä muutoksia geenien ilmentymisessä. Lisäksi selvitettiin lihavuusleikkauksen vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan. Tutkimusaineistona oli pääasiassa Kuopio Obesity Surgery Study (KOBS) -lihavuusleikkaustutkimukseen osallistuneita potilaita ja lisäksi väestöpohjaisen Metabolinen oireyhtymä miehillä (MOM) -tutkimuksen sekä Aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimuksen (DPDS) osallistujia.
Rasvamaksatulehdus liittyi muutoksiin seerumin rasvahappokoostumuksessa
KOBS-tutkimuksen 92 osallistujalla tehty tutkimus osoitti, että erityisesti NASHiin liittyi muutoksia sekä seerumin että maksan rasvahappokoostumuksessa ja rasva-aineenvaihdunnassa. Muutokset eivät riippuneet potilaiden painosta. Rasvamaksatauti diagnosoitiin lihavuusleikkauksen yhteydessä otetuista maksanäytteistä. Samankaltaisia muutoksia todettiin MOM-tutkimuksen 769 osallistujasta niillä, joilla seerumin ALAT-pitoisuus oli koholla. Rasva-aineenvaihdunnassa olennaisten desaturaasientsyymien pitoisuuksissa havaittiin muutoksia NASHiin liittyen. Toisessa osatutkimuksessa tavoitteena oli tutkia DNA:n metylaation yhteyttä entsyymiaktiivisuuksien muutoksiin. Tutkimuksessa oli 95 osallistujaa KOBS-tutkimuksesta ja se osoitti, että FADS2-geenin ilmentyminen ja delta-6-desaturaasin aktiivisuus liittyivät matalampaan DNA:n metylaatioon FADS2-geenin alueella. Lisäksi tutkittavien genotyypillä oli yhteys muutoksiin DNA:n metylaatiossa FADS2-geenin alueella. Desaturaasit muokkaavat rasvahappoja lisäämällä rasvahappoketjuun kaksoissidoksen, ja muutokset niitä säätelevien geenien metylaatiossa ja ilmentymisessä voivat muuttaa seerumin ja maksan rasvahappokoostumusta.
Lihavuusleikkaus aiheuttaa muutoksia seerumin rasvahappokoostumuksessa
122:lta KYSin lihavuusleikkauspotilaalta määritettiin seerumin rasvahappokoostumus ennen leikkausta ja vuosi leikkauksen jälkeen. Lihavuusleikkauksen jälkeen havaittiin edullisia muutoksia seerumin rasvahappoprofiilissa ja lisäksi muutoksia arvioiduissa entsyymiaktiivisuuksissa. Havaitut muutokset voivat liittyä painonpudotukseen, mutta myös lihavuusleikkaukseen ja ruokavaliomuutoksiin. Tuloksia verrattiin DPS-tutkimuksen 122 osallistujaan, jotka pudottivat painoa elämäntapamuutoksilla. Lihavuusleikkaus ja elämäntapamuutokset johtivat samankaltaisiin muutoksiin seerumin rasvahappokoostumuksessa, sillä muutoksissa tyydyttyneiden, kertatyydyttymättömien ja monityydyttymättömien rasvahappojen määrässä seerumin lipideissä ei ollut merkittävää eroaa laihdutusmenetelmien välillä. Kun painonpudotus otettiin huomioon, erot tutkimusten välillä muuttuivat kuitenkin merkitseviksi.
Lääketieteen lisensiaatti Paula Wallen sisätautien alaan kuuluva väitöskirja "Metabolic changes in non-alcoholic fatty liver disease – Interactions with genes regulating fatty acid metabolism" (Rasva-aineenvaihdunnan muutokset alkoholiin liittymättömässä rasvamaksataudissa – yhteisvaikutus rasva-aineenvaihduntaa säätelevien geenien kanssa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 31.1.2020. Vastaväittäjänä toimii professori Carel le Roux Dublinin yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Jussi Pihlajamäki Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35691?encoding=UTF-8