EEG eli aivosähkökäyrä mahdollista aivokuoren toiminnan reaaliaikaisen ja kajoamattoman seurannan myös sairaalan ulkopuolisissa olosuhteissa. Tutkimus osoittaa oululaisen Bittium Biosignals:n kehittämän BrainStatus-laitteiston olevan käyttökelpoinen ambulanssissa myös pitkillä siirtomatkoilla. Epileptisten kohtausten lisäksi menetelmällä voisi olla mahdollista tunnistaa ja ohjata vakavan aivovaltimotukoksen saaneita potilaita suoraan yliopistosairaalaan mekaaniseen tukoksen poistoon.
Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskuksen ja Neurokeskuksen, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoitopalveluiden, sekä Itä-Suomen yliopiston yhteisessä tutkimuksessa arvioitiin oululaisen Bittium Biosignals:n kehittämän, kompaktin EEG-laitteiston (BrainStatus®) käytettävyyttä ambulanssikuljetuksen aikana. Tutkimus on julkaistu avoimessa PLOS One -verkkojulkaisussa.
Aivoverenkiertohäiriö näkyy aivosähkökäyrässä
EEG-tutkimusta on perinteisesti käytetty tajunnantason, vireystilan ja epileptisen toiminnan arvioimiseen. Viime vuosina kiinnostus EEG:n käyttöä kohtaan sairaalan ulkopuolella on kasvanut. Tiettyjen laskennallisten parametrien on todettu olevan herkkiä osoittamaan aivojen etuosien suurten valtimoiden tukoksia EEG-rekisteröinnistä. Asiaa on toistaiseksi tutkittu vain hyvin lyhyillä rekisteröinneillä, joiden tekninen laatu on merkittävästi rajoittanut menetelmän käytettävyyttä.
Tutkimuksessa rekisteröitiin aivosähkökäyrää 10:ltä Kuopion yliopistollisen sairaalan Neurokeskuksen vuodeosastolla akuuttiin aivoverenkierron häiriöön hoitoa saaneelta potilaalta, kun heidät kuljetettiin ambulanssilla Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevaan jatkohoitopaikkaan. Rekisteröintien tekninen laadun ja kliinisen käytettävyyden lisäksi siirtokuljetuksen ajalta arvioitiin häiriöt rekisteröidyn EEG-datan reaaliaikaisessa siirtymisessä etäpalvelimelle. Potilaiden siirtokuljetusajat vaihtelivat reilusta 40 minuutista lähes 3,5 tuntiin.
– Tutkimus osoitti EEG-rekisteröinnin teknisen laadun säilyvän jopa pidemmillä siirtomatkoilla, minkä lisäksi datan reaaliaikaisessa siirtymisessä sairaanhoitopiirin alueella on vain vähän katvealueita, kertoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija, neurologian ja kliinisen neurofysiologia erikoislääkäri Sampsa Lohi.
– Siirtomatka hoitopaikkaan akuutin aivoverenkiertohäiriön tai pitkittyneen epileptisen kohtauksen (status epilepticuksen) saaneella potilaalla voi olla pitkä, ja tällä menetelmällä voitaisiin ohjata potilas oikeaan hoitopaikkaan tai joissain tapauksissa jopa aloittaa hoito jo kuljetuksen aikana.
Matka kliiniseen työkaluun on vielä pitkä
Etäpalvelimelle siirtyvän datan arvioiminen siihen perehtyneen lääkärin toimesta olisi teknisesti mahdollista jo nyt, mutta varsinkaan aivoverenkiertohäiriön tunnistamiseen EEG:stä ei ole olemassa vakiintunutta menetelmää.
– Laajamittainen kliininen käyttö edellyttää luotettavien ja näyttöön perustuvien laskennallisten menetelmien kehittämistä ja sisällyttämistä kliinisessä käytössä oleviin työkaluihin, jatkaa Sampsa Lohi.
– Tällaisten työkalujen kehittäminen on vasta alkutaipaleellaan.
Potentiaalia kansainväliseen yhteistyöhön
Sairaalan ulkopuolella tehtävien EEG-rekisteröintien kliininen hyödyntäminen on tällä hetkellä kansainvälistä kiinnostusta herättävä aihe eikä laitteistoja, joilla näitä rekisteröintejä voisi tehdä, ole markkinoilla montaa. Tulosten hyödyntäminen esim. koneoppimiseen perustuvien algoritmien kehittämisessä vaatii suuria rekisteröintiaineistoja, mikä korostaa kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä tulosten hyödyntämisen näkökulmasta. Rekisteröintiaineiston jakaminen ja hyödyntäminen monikeskustutkimuksissa onkin osa laajempaa väitöskirjaprojektia, johon tämä tutkimus liittyy.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija, neurologian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Sampsa Lohi, Itä-Suomen yliopisto
sampsal(a)student.uef.fi
Professori Reetta Kälviäinen, Itä-Suomen yliopisto, neurologia
reetta.kalviainen(a)uef.fi
Professori emeritus Esa Mervaala, Itä-Suomen yliopisto, kliininen neurofysiologia
esa.mervaala(a)uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Lohi, S., Jäkälä, P., Kurola, J., Tuunanen, P., Westeren-Punnonen, S., Muraja-Murro, A., Kälviäinen, R., Mervaala, E. (2025). Feasibility of recording EEG in the ambulance using a portable, wireless EEG recording system. PLOS One. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0327415.