Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Euroopan unionin ja Britannian liput

Brexit herätti ulkosuomalaisten kiinnostuksen politiikkaan

  • Talous ja yhteiskunta
  • Kielet ja kulttuurit

Vuonna 2016 britit päättivät kansanäänestyksessä jättää Euroopan unionin. Isossa-Britanniassa asuvissa ulkosuomalaisissa päätös herätti uudella tavalla kiinnostuksen politiikkaan, sanoo yliopistotutkija Tiina Sotkasiira. He hankkivat aktiivisesti tietoa muun muassa perinteisestä mediasta ja sosiaalisen median kanavilta ja pyrkivät näin selvittämään, miten uudessa tilanteessa olisi parasta toimia.

Brexit-kansanäänestyksen vaikutuksia Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien brittien elämään tarkasteltiin 13. marraskuuta järjestetyssä verkkoseminaarissa Brexit, Migration and Mobility. Sotkasiira on tutkinut yhdessä Glasgow’n yliopiston tutkijan Anna Gawlewiczin kanssa sitä, millä tavoin Britanniassa asuvat Suomen ja Puolan kansalaiset katsoivat kuuluvansa paikalliseen yhteisöönsä.

– Kansanäänestyksen jälkeen sosiaaliset suhteet ekonomisoituivat eli niitä ryhdyttiin tarkastelemaan taloudellisen arvon näkökulmasta, Sotkasiira kertoo.

Yksityiseen elämänpiiriin kuuluville sosiaalisille suhteille alkoi muodostua välineellinen arvo ja ihmiset pohtivat, kuinka hyödyllisiä ne olivat Isoon-Britanniaan jäämisen näkökulmasta.

– Asiat, jotka aiemmin kuuluivat perheen ja muun yksityisen elämän piiriin, politisoituivat ja niistä keskusteltiin paljon julkisuudessa. Ihmiset ymmärsivät, että heidän perhe-elämäänsä liittyviin päätöksiin vaikuttavat yhä laajemmin muun muassa valtio, media ja yhteiskunnallinen keskustelu.

Muuttamisen logiikka muuttuu

Brexit tulee muuttamaan Britanniaan muuttamisen logiikkaa. Yliopistotutkija Saara Koikkalainen on haastatellut Lontoossa asuvia suomalaisia ja vertailee heidän elämäänsä espanjalaisten ja puolalaisten kokemuksiin. Lontooseen muuttaneiden EU-kansalaisten muuttopäätösten taustalta löytyy monenlaisia tarinoita.

– EU-liikkuvuus antaa vapauden siihen, että ulkomaille voi lähteä kesäksi ilman sen kummempia valmisteluja ja etsiä työtä paikan päältä. Brexitin myötä muuttamista Isoon-Britanniaan pitää jatkossa suunnitella ajoissa ja hakea muun muassa viisumia ja työlupaa.

Koikkalainen havaitsi Lontooseen muuttaneiden EU-kansalaisten keskuudessa kolme erilaista ryhmää. Niiden ääripäissä olivat spontaanisti Isoon-Britanniaan lähteneet sekä muuttoaan huolellisesti suunnitelleet.

– Tarvitaan ihmiskasvoisuutta puheeseen siitä, miten muuttuva tilanne vaikuttaa erilaisiin muuttajiin ja heidän uniikkeihin elämäntarinoihinsa.

Maahanmuuttoon liittyvät epätasa-arvoisuudet tulevat näkyviksi

Sotkasiira muistuttaa, että Brexit on tehnyt näkyväksi erilaisia maahanmuuttokeskusteluun liittyviä epätasa-arvoisuuksia. Britanniaan muuttoa tai sinne jäämistä suunnittelevat suomalaiset kohtaavat jatkossa samoja vaatimuksia kuin muutkin maahanmuuttajaryhmät, joilta edellytetään muun muassa oleskelulupaa ja riittävää tulotasoa.

– Brexit on avannut näkymän siihen, että meilläkin, niin sanotusti maailman parhaiden passien omistajilla, on haavoittuvuuksia, jotka tulevat esille, kun matkustamista ja maahanmuuttoa rajoitetaan.

Koikkalaisen mukaan ihmiset ovat Brexitin myötä havahtumassa kansalaisuuden hakemiseen uudella tavalla.

– Aiemmin uuden kohdemaan kansalaisuus ei tarjonnut EU-kansalaisille paljoa lisäarvoa. Tilanne on muuttunut, ja esimerkiksi täällä asuvat britit ovat hakeneet ennätyksellisen paljon Suomen kansalaisuutta. Siten he säilyttävät myös Euroopan unionin kansalaisuuteen liittyvät oikeutensa esimerkiksi muuttaa vapaasti EU-alueen sisällä.

Brittitaustaiset tutkijat Nicol Savinetti ja Peter Holley kertoivat seminaarissa laajan Brits in Europe -kyselyaineiston pohjalta tunteista, joita Brexit on herättänyt 24:ssä eri Euroopan maassa asuvissa Britannian kansalaisissa. Tutkija Evi-Carita Riikonen Itä-Suomen yliopistosta puolestaan tarkasteli, miten Brexit on vaikeuttanut ylirajaista elämää ja lisännyt toiseuden kokemuksia uudessa kotimaassa.

Seminaari oli osa Itä-Suomen yliopiston Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat -profiilialueen tutkimusta, ja sitä rahoitti Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA.