Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Melojia syksyisessä jokimaisemassa.

Blogi: Venäläisten matkailijoiden näkemyksiä veden laadusta Suomessa

  • Teksti: Olga Hannonen & Jarno Suni

Viime kesänä kysyimme Suomessa käyneiltä venäläisiltä matkailijoilta heidän vesistöihin liittyvistä vapaa-ajan harrasteista ja heidän näkemyksistään veden laadusta. Venäläiset ovat Suomen suurin ulkomainen matkailijaryhmä (ennen covid-pandemiaa). Järvi-Suomi on yksi suosituimmista kohteista pääkaupunkialueen lisäksi. Venäläisillä matkailijoilla on laaja kokemus suomalaisista vesistöistä, ja noin kaksi kolmesta on kalastanut Suomeen tehdyn matkan aikana, ja joka toinen on harrastanut veneilyä ja uintia. Veden laatu määrittelee vesistöjen käyttöä ja käyttötapoja (esim. harrasteet), mikä on tärkeää vesistöjen käytön suunnittelussa. Tutkimusta varten kerättiin yhteensä 525 vastausta verkkokyselyllä. Tämä tutkimus on osa Itä-Suomen yliopistossa toteutettavaa Vesivarojen kestävä yhteiskäyttö -hanketta.

Pyysimme vastaajia kuvailemaan, millaista vettä he suosivat vesiaktiviteettejaan varten. Vastaukset vaihtelivat puhtaasta ja läpinäkyvästä vedestä lämpimiin ja hiljaisiin vesistöalueisiin. Muutamille vastaajille kelpaisi minkä tyyppinen vesistö tahansa, laadusta huolimatta. Suurin osa vastaajista sanoi veden puhtauden olevan etusijalla. Puhtautta kuvailtiin monin eri tavoin. Esimerkiksi eräs vastaaja kertoi suosivansa puhdasta vettä luonnollisessa vesistössä ja toinen painotti, että vesistön tulee olla puhdas uintia varten. Noin 11 % vastaajista ilmoitti tarkasti halutun veden lämpötilan tai yleisesti että veden tulee olla lämmin. Kolmannes vastaajista kertoi haluamansa millaisesta vesistötyyppiä he suosivat, järvet ja joet olivat suosituimpia. Noin 5 % vastaajista määritteli halutun vesistötyypin harrastuksensa, esimerkiksi kalastuksen tai uimisen perusteella.

Millainen näkemys venäläisillä matkailijoilla sitten on veden laadusta Suomessa? Matkailijat arvioivat veden laatua kuuden eri kategorian kautta, jotka koostuivat 1) saastuneisuudesta, 2) limamuodostumien esiintymisestä rannoilla, 3) kukkivasta sinilevästä, 4) ruskeasta väristä, 5) läpinäkyvyydestä sekä 6) epämiellyttävän hajun esiintymisestä. Suurin osa vastaajista (64 %) ei pidä Suomen järviä tai jokia saastuneina. Saastumiseksi on määritelty esimerkiksi teollisuus- ja viemärijäte, tai roskat/roskaantuminen. Yli puolet (59%) ei ollut kokenut limamuodostumien esiintymistä ranta-alueilla.

Lähes 90 % vastaajista koki Suomen järvien ja jokien veden kirkkaina, vain 3 % oli eri mieltä tästä asiasta.

Tulokset osoittavat, että venäläisillä matkailijoilla on positiivisia mielikuvia ja kokemuksia Suomen vesistöistä. Erään vastaajan kommentti voisi monelta osalta tiivistää tulokset: ”Vesi Suomessa on jo sillä tasolla niin kuin sen pitäisi olla, koska suomalaiset huolehtivat ympäristöstä!”. Lisäksi 37 % vastaajista kertoi, että veden laatu vaikutti positiivisesti heidän matkailukokemukseensa, juuri veden puhtauden takia. Vastaajat kommentoivat muun muassa että ”on miellyttävää viettää aikaa puhtaalla rannalla ilman epämiellyttäviä hajuja” ja että on ”erittäin miellyttävää kalastaa puhtaissa ja saastumattomissa vesistöissä”.

Alustavat tulokset näyttävät, että Suomen vesistöt täyttävät venäläisten matkailijoiden odotukset veden laatuun liittyen. Eräs vastaajista kommentoikin: ”Suomi on järvien maa, kaikki järvet ja ympäröivä luonto ovat erittäin sopivia lomailuun”.

 

Vesivarojen kestävä yhteiskäyttö (WATER) -tutkimusohjelmaa ovat tukemassa Saastamoisen säätiö, OLVI-säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.