- Teksti: Helena Jäntti & Hannu Nykänen
Teimme tammikuussa 2021 näytteenhakumatkan Outokummun Sysmäjärvelle gradutyötä varten. Näytteenoton tarkoituksena oli kerätä järven pohjasedimenttiä ja tarkastella sen roolia Sysmäjärvessä keväisin havaituissa happamuuspiikeissä. Kokeneenkin tutkijan yllätti se, että järvessä oli hapanta jo keskitalvella, eikä suinkaan pohjan lähellä vaan jään alla. Loogistahan se toki on, että pH laskee, kun happi kohtaa 2-arvoisia metalleja, joita Sysmäjärvessä piisaa vuosikymmenien kaivosvesikuormituksen jäljiltä. Mutta että pH laskee järvessä alle neljän, siihen törmää harvemmin.
Haastavista sääolosuhteista ja graduntekijän kylmistä varpaista huolimatta sedimentit saatiin tuolloin kerättyä ja kokeet laboratoriossa käyntiin. Lisäksi vinkkasimme ELY:n suuntaan, että kannattaa tarkkailla Sysmäjärven pH:ta myös talvella, vaikka sitä ei ole aiemmin rutiinitarkkailussa tehtykään. Laboratoriossa tehdyt kokeet osoittivat, että sedimentissä olevat yhdisteet säätelevät hapettuessa ja pelkistyessään veden pH:ta ja tämä mekanismi ainakin osittain selittää Sysmäjärvessä tapahtuvat pH:n vaihtelut. Tulokset osoittivat myös varsin selvästi, että prosessin takana ei ole puhdasta kemiaa. Sedimentin yläpuolisen veden pH vaihteli merkittävästi enemmän näytteissä, joista mikrobit oli eliminoitu pois kuumentamalla. Lisää tästä tämän opinnäytetyön loppupäätelmistä voi lukea täältä. Ja mikä noiden mikrobien toimintaa säätelee, siitä saisi jo väitöskirjan kasaan.
Koska meitä alkoi kiinnostaa kuinka Sysmäjärvi käyttäytyy, kun jääkansi sedimentin päältä poistuu ja happitilanne muuttuu, suunnittelimme toisen näytteenottomatkan vapun tienoille, jolloin jäiden pitäisi olla juuri ja juuri lähdössä. Mukaan värvättiin ja menneen talven Pohjois-Karjalan järvillä seikkaillut espanjalainen tutkija Carlos, joka linnuista innostuneena biogeokemistinä halusi sekä katsastaa lintutilanteen että nähdä biogeokemialtaan varsin erikoisen Sysmäjärven. Tiirailtuamme aikamme jäätilannetta satelliittikuvista, löimme labrainssi Pyryn kanssa näytteenottopäivän lukkoon ja sovimme veneen tuonnista rantaan.
Vaan kuinkapa kävikään…
Tuli muutama tuulinen päivä, jäät painuivat rannoille ja vesipatsas pyörähti ympäri niin, että talvella pohjan lähellä ollut vähähappinen vesi sai happea ja sekä happi- että pH-tilanne tasoittui. Tästä voi tehdä kaksi loppupäätelmää: 1) jos nopeisiin kemiallisen tilan vaihteluihin haluaa päästä kiinni, mittauspäivän ennakkoon sopiminen on lähes mahdotonta, ja 2) ns. perinteisin keinon tehty monitorointi, jossa näytteenottaja käy hakemassa näytteet ennalta sovittuna ajanjaksoina, ei välttämättä paljasta järven todellisia ongelmia. Vesien tilan seuranta vaatiikin uudenlaista näkökulmaa niin monitoroinnin toteuttajille, kun niissä käytettäville laitteistoille.
Sysmäjärven, ja monen muun vesistön, ongelmien ratkaisu vaatii monitieteistä osaamista. On tärkeää ymmärtää sekä vesistön tila että siihen vaikuttavat ympäristötekijät. Lisäksi on tärkeää tuntea ne sääntelyn keinot, jolla tilaan voidaan vaikuttaa. UEF Water -hanke pyrkii tuottamaan monitieteisiä työkaluja tutkimuksen avulla vesien tilan kohentamiseksi.
Vesivarojen kestävä yhteiskäyttö (WATER) -tutkimusohjelmaa ovat tukemassa Saastamoisen säätiö, OLVI-säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.
