Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Mies pitää kättä kasvoilla.

Astma tai antibioottien käyttö voi ennakoida nenäpolyyppien uusimista leikkauksen jälkeen

Nenäpolyyppien poistoleikkaus joudutaan todennäköisemmin uusimaan, jos potilaalla on lähtötilanteessa astma tai antibioottikuuri. Sen sijaan iäkkäämmillä uusintaleikkaus on harvemmin tarpeen, osoittaa tuore tutkimus. Väestöpohjaisessa rekisteritutkimuksessa selvitettiin kroonista polypoottista rinosinuiittia sairastavien, sivuonteloiden tähystysleikkauksella hoidettujen henkilöiden uusintaleikkausten tarvetta ja siihen liittyviä tekijöitä.

Nenän polyypit ovat hyvänlaatuisia limakalvopullistumia, jotka voivat kuitenkin pahimmillaan tukkia sieraimet kokonaan. Polyyppejä kehittyy usein pitkittyneen sivuontelotulehduksen yhteydessä, jolloin kyseessä on krooninen polypoottinen rinosinuiitti. 

Hoitona krooniseen polypoottiseen rinosinuiittiin käytetään kortikosteroideja nenään annosteltuna ja taudin pahentuessa suun kautta otettavana kuurina. Jos ei näistä saada riittävää apua, polyypit voidaan poistaa sivuonteloleikkauksessa. Leikkauksen jälkeen tauti pysyy yleensä hallinnassa, mutta pienellä osalla potilaista uusintaleikkaus on tarpeen oireiden ja polyyppien uusiutumisen vuoksi.

Nyt julkaistun tutkimuksen aineisto käsitti kaikki kroonista polypoottista rinosinuiittia sairastavat aikuiset, joille oli tehty sivuonteloiden tähystysleikkaus tammikuun 2012 ja joulukuun 2018 välisenä aikana, yhteensä 3506 henkilöä. Potilaiden ikä oli lähtötilanteessa 42–65 vuotta ja 72 prosenttia oli miehiä. Seuranta kesti vuoden 2019 loppuun.

15,9 prosenttia potilaista joutui vähintään yhteen uusintaleikkaukseen seurannan aikana. Astma tai antibioottien käyttö lähtötilanteessa lisäsi uusintaleikkauksen todennäköisyyttä. Kun keskimääräiseksi potilaaksi määriteltiin 55-vuotias mies, uusintaleikkaukseen joutumisen todennäköisyys kolmen vuoden sisällä oli ilman astmaa ja antibioottien käyttöä 11 prosenttia. Jos henkilöllä oli astma tai antibiootit käytössä, uusintaleikkauksen todennäköisyys nousi 16 prosenttiin, ja jos molemmat, 23 prosenttiin.

Nuorempina leikatuilla uusintaleikkaukset olivat tavallisempia. Mitä laajempi leikkaus potilaalle alun perin tehtiin, sitä todennäköisemmin tarvetta oli myös uusintaleikkaukselle. Toistuviin uusintaleikkauksiin joutuivat muita todennäköisemmin potilaat, joilla oli ollut enemmän tarvetta tablettikortisonikuureille ennen leikkausta.

– Tulokset osoittavat, että vaikea krooninen polypoottinen rinosinuiitti on usein yhteydessä astmaan. Vaikeaa tautimuotoa sairastavat potilaat saattavat hyötyä lisähoidosta, kuten biologisista lääkkeistä, jos tautia ei saada hallintaan toistuvista antibiootti-, tablettikortisoni- ja sivuonteloleikkauksista huolimatta, toteaa tutkimusartikkelin vastuukirjoittaja, professori Sanna Salmi Itä-Suomen yliopistosta. 

Tutkimuksen perusteella potilaan astma sekä antibiootti- ja tablettikortisonikuurien määrä kannattaa ottaa huomioon leikkausta harkittaessa. – Ennen leikkauspäätöstä potilaalle tulee myös kertoa, että vaikea tautimuoto voi palata leikkauksen jälkeen.

Tulokset julkaistiin Clinical and Translational Allergy -lehdessä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä lääkeyritys AstraZenecan, tutkimuspalveluyritys Medaffconin ja Tampereen yliopiston kanssa.

Lisätietoja:

Sanna Salmi, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, Itä-Suomen yliopisto, sanna.salmi@uef.fi, +358 44 7172508, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/sanna.salmi/

 

Tutkimusartikkeli (vapaasti luettavissa):

Toppila-Salmi S, Lyly A, Simin J, Aakko J, Olsen HH, Lehtimäki L. Predictors of revision endoscopic sinus surgery in Finnish patients with chronic rhinosinusitis with nasal polyps. Clin Transl Allergy. 2025;e70032. https://doi.org/10.1002/clt2.70032