Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Aivojen anatominen malli

Aivojen heikkovirtastimulaatio on hyvin siedettyä

Lääketieteen kandidaatti Aaron Kortteenniemen väitöstutkimus osoitti aivojen heikkovirtastimulaation olevan hyvin siedetty hoitomenetelmä. Tutkimuksessa tarkasteltiin stimulaation aiheuttamia metabolisia muutoksia sekä haittavaikutuksia useita hoitokertoja sisältävän hoitojakson aikana.

Aivojen heikkovirtastimulaatio on melko uusi hoitomuoto, jossa aivotoimintaa pyritään tarpeen mukaan kiihdyttämään tai rauhoittamaan heikolla sähkövirralla. Sähkö johdetaan aivoihin päänahalle asetettujen elektrodien kautta. Hoito ei vaadi nukutusta ja on yleensä kivuton. Menetelmä on osoittautunut lupaavaksi muun muassa masennuksen ja päihderiippuvuuksien hoidossa.

Heikkovirtastimulaatio ei aiheuta vakavia haittavaikutuksia, mutta lievät haittavaikutukset, kuten ihon punoitus ja lievä polttava tunne stimulaatioelektrodien alla, eivät ole tavattomia. Koska hoitojaksot ovat varsin pitkiä, jopa kaksi viikkoa päivittäistä stimulaatiota, lievätkin haittavaikutukset voivat vaikuttaa potilaan hoitoon sitoutumiseen. Haittavaikutuksille altistavia elämäntapatekijöitä tai toistuvien stimulaatioiden vaikutusta sivuvaikutuksiin ei tunneta kunnolla.

Heikkovirtastimulaation on havaittu vaikuttavan myös verensokeri- ja stressihormonitasoihin. On mahdollista, että stimulaatio vaikuttaisi myös laajemmin aineenvaihduntaan. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin iän, tupakoinnin, unen ja liikunnan sekä toistuvien stimulaatiokertojen vaikutusta stimulaation haittavaikutuksiin. Lisäksi verestä mitattiin aineenvaihdunnan lopputuotteita ennen ja jälkeen stimulaation.

Tulosten perusteella elämäntavoilla ei ole vaikutusta heikkovirtastimulaation siedettävyyteen, mutta korkea ikä altistaa haittavaikutuksille. Viiden päivän stimulaatiojakso vaikuttaa yhtä hyvin siedetyltä kuin yksittäinenkin stimulaatiokerta. Vaikutuksia elimistön aineenvaihduntaan ei havaittu. Tulokset tukevat stimulaatiohoidon hyvää siedettävyyttä ja käytettävyyttä.

Lääketieteen kandidaatti Aaron Kortteenniemen väitöskirja “Safety and metabolic effects of transcranial electrical stimulation” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Marcus Meinzer Greifswaldin yliopistosta, ja kustoksena toimii professori Soili Lehto Oslon yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkosta 22.1 klo 12 alkaen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa