Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Oppilaat välitunnilla.

Aikuisten yhteistoiminta vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuutta

Jotta erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla olisi mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä liittyviin asioihin ja olla niistä osallisena, on lapsen elämään kuuluvien aikuisten kotona, koulussa ja terapiassa tai kuntoutuksessa toimittava yhteistyössä. Terveystieteiden maisteri Anu Kinnusen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kouluikäisen erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden rakentumista. Tutkimuksen tuloksena syntyi uusi substantiivinen teoria eli lapsen osallisuutta edistävä monitieteinen yhteistoimintamalli. Kinnusen väitöstilaisuus on verkossa 30. huhtikuuta klo 12 alkaen.

Malli auttaa lapsen elämässä olevia aikuisia tarkastelemaan ja jäsentämään omaa ja yhteisönsä toimintaa osallisuuden näkökulmasta.  

– Tutkimuksen tulosten pohjalta näyttää siltä, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden mahdollistavaa yhteistoimintaa olisi lähdettävä rakentamaan jo varhaislapsuudesta saakka, Kinnunen sanoo. 

Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten osallisuuden rakentumisessa aikuisten yhteistoiminta on ratkaisevaa. Vanhempien ja muiden aikuisten yhteinen toimintakulttuuri rakentaa lapsen osallisuutta hänen arjessaan. 

– Osallisuutta vahvistava yhteistoiminta on toimijoiden keskinäinen vuorovaikutusprosessi. Yhteistoiminta perustuu lapsilähtöiselle tavoitteelliselle toiminnalle, jossa jokainen toimija sitoutuu toimimaan tulevaisuusorientoituneesti. 

Yhteistoiminnan ytimessä ovat osallisuuden edellytykset, lapsi oman osallisuutensa rakentajana, osallisuuden mahdollistavat toimintatavat, osallisuudet esteet sekä lapsen osallisuus aikuisuudessa. Yhteistoimintaprosessi rakentuu tunnistamisen, suunnittelun, toteutuksen ja tulosvaiheen kautta. Kun toiminnan avaintekijät on tunnistettu ja arvioitu, voi kehittämistyö lähteä käyntiin. 

– Osallisuuteen mahdollistava yhteistoiminta luo lapselle perustan itsenäiselle ja osallistuvalle aikuisuudelle. 

Tutkimukseen osallistui viisi erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempaa, kolme terapeuttia ja kaksi opettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden, yksilöhaastattelujen, ryhmäkeskustelujen sekä ryhmätyömateriaalien avulla. 

Terveystieteiden maisteri Anu Kinnusen erityispedagogiikan väitöskirja Löytöretkellä osallisuuteen - Substantiivinen teoria kouluikäisen erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden mahdollistavasta yhteistoiminnasta tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Suvi Lakkala Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen. 

Väittelijän painolaatuinen kuva 

Väitöskirja verkossa