Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Snellmanian aula Kuopion kampuksella.

ADHD-lääke lupaavin amfetamiiniriippuvuuden hoidossa

Tuoreen tutkimuksen mukaan amfetamiiniriippuvaisille määrätty ADHD-lääke lisdeksamfetamiini oli yhteydessä parhaisiin tuloksiin sairaalahoitoon joutumisen ja kuoleman riskin ehkäisemisessä. Karoliinisen instituutin, Itä-Suomen yliopiston ja Niuvanniemen sairaalan tekemän laajan rekisteritutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -tiedelehdessä.

– Tutkimuksemme perusteella lisdeksamfetamiini oli yhteydessä parhaisiin potilastuloksiin. Aihetta onkin syytä tutkia lisää satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, toteaa tutkimusta johtanut Karoliinisen instituutin ja Itä-Suomen yliopiston professori Jari Tiihonen.

Amfetamiinit ovat maailman toiseksi yleisimpiä laittomia päihteitä, ja sairaalahoitoon päädytään amfetamiinin käytön vuoksi yhä useammin.

Amfetamiinin tai sen johdoksen metamfetamiinin käyttäjille ei kuitenkaan ole tällä hetkellä riippuvuuden hoitoon hyväksyttyjä lääkehoitoja. Jotkin lääkkeet ovat tutkimuksissa vaikuttaneet lupaavilta, mutta tutkittavien joukko on yleensä ollut pieni eikä lääkkeiden tehosta ole vakuuttavaa näyttöä.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa Karoliinisen instituutin, Itä-Suomen yliopiston ja Niuvanniemen sairaalan tutkijat tarkastelivat päihderiippuvuuden hoidossa usein käytettyjen lääkkeiden yhteyttä kolmeen päätetapahtumaan amfetamiini- tai metamfetamiiniriippuvaisilla: päihteidenkäytöstä johtuviin sairaalajaksoihin, mistä tahansa syystä johtuviin sairaalajaksoihin tai kuolemiin, sekä erikseen kuolleisuuteen.

Tutkimukseen osallistui lähes 14 000 Ruotsissa asuvaa, 16–64-vuotiasta amfetamiini- tai metamfetamiiniriippuvaista henkilöä, jotka olivat saaneet riippuvuusdiagnoosin kesäkuun 2006 ja joulukuun 2018 välillä. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin henkilöt, joilla oli lisäksi diagnosoitu skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Potilaita seurattiin diagnoosin saamisesta siihen saakka, kunnes potilas kuoli, muutti pois Ruotsista tai sai diagnoosin skitsofreniasta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, tai kunnes tutkimus päättyi. Seuranta-ajan mediaanipituus oli 3,9 vuotta.

Jokainen potilas toimi tutkimuksessa itsensä verrokkina eli lääkkeenkäyttöjaksoa verrattiin lääkkeettömään jaksoon samalla potilaalla.

Lisdeksamfetamiini on joissakin maissa hyväksytty lääkkeeksi ADHD:n lisäksi ahmimishäiriön hoitoon. Tässä tutkimuksessa lisdeksamfetamiini oli ainoa lääke, joka oli yhteydessä kaikkien päätetapahtumien pienempään riskiin.

Lisdeksamfetamiinin käytön aikana päihderiippuvuudesta johtuvan sairaalajakson riski oli 18 prosenttia alhaisempi ja mistä tahansa syystä johtuvan sairaalajakson tai kuoleman riski oli 14 prosenttia alhaisempi verrattuna ajanjaksoihin, jolloin potilas ei käyttänyt ADHD-lääkettä. Tarkasteltaessa pelkästään kuolleisuutta, riski oli 57 prosenttia alhaisempi lisdeksamfetamiinin aikana.

Bentsodiatsepiinien käyttö oli yhteydessä huonompiin potilastuloksiin: päihteidenkäytöstä johtuvan sairaalajakson riski oli näitä lääkkeitä käytettäessä 17 prosenttia korkeampi ja mistä tahansa syystä johtuvan sairaalajakson tai kuoleman riski 20 prosenttia korkeampi kuin lääkkeettömillä jaksoilla. Masennuslääkkeiden käyttö oli myös yhteydessä hieman huonompiin potilastuloksiin lääkkeettömään jaksoon verrattuna.

– Tässä tutkimuksessa lisdeksamfetamiinin käyttö oli kautta linjan yhteydessä parhaaseen vaikuttavuuteen verrattuna muihin amfetamiini- ja metamfetamiiniriippuvaisilla yleisesti käytettyihin lääkkeisiin, sanoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, oikeuspsykiatri Milja Heikkinen Niuvanniemen sairaalasta.

Tutkimusta rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen psykiatriyhdistys, Suomen Akatemia, Lääkäriliitto ja Emil Aaltosen säätiö. Lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille on myönnetty valtion tutkimusrahoitusta.

Moni tutkimukseen osallistunut tutkija on saanut erilaisia apurahoja tai avustusta farmasian alan yrityksiltä. Nämä on mainittu tutkimusartikkelissa.

Lisätietoja:

Professori Jari Tiihonen, Karoliininen instituutti ja Itä-Suomen yliopisto, p. +358 50 341 8363, jari.tiihonen(a)ki.se

Oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Milja Heikkinen, Niuvanniemen sairaala, p. 0295 242 251, milja.heikkinen(a)niuva.fi

Tutkimusartikkeli:

Association of Pharmacological Treatments and Hospitalization and Death in Individuals With Amphetamine Use Disorders in a Swedish Nationwide Cohort of 13 965 Patients. Milja Heikkinen, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Ellenor Mittendorfer-Rutz, Markku Lähteenvuo and Jari Tiihonen, JAMA Psychiatry, published online November 16, 2022, doi:10.1001/jamapsychiatry.2022.3788