Kehittyneet, vahvat tutkimusalueet

Yliopisto on strategiassaan vuosille 2015-2020 määritellyt viisi kehittyvää, vahvaa tutkimusaluetta.

  • Fotoniikka – teoria, materiaalit ja sovellukset (Photonics – theory, materials and applications)
  • Luonnonvarojen kestävä hallinta (Sustainable governance of natural resources)
  • Oppiminen vuorovaikutteisissa ympäristöissä (Learning in Interactive Environments (LINE))
  • Translationaalinen syöpätutkimus (Translational Cancer Research)
  • Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Musculoskeletal disorders)

Fotoniikka – teoria, materiaalit ja sovellukset (Photonics – theory, materials and applications)

Fotoniikalla on merkittävä rooli nyky-yhteiskunnan kehityksessä sekä tieteenalana että muita tieteenaloja tukevana teknologiana. Materiaalitutkimuksessa aineiden karakterisointi perustuu tyypillisesti valon älykkääseen tuottoon ja hallintaan.

Tutkimusalueella yhdistetään fotoniikan tutkimus ja kemiallinen materiaalitutkimus ja näin muodostetaan korkeatasoisen osaamisen jatkumo perustutkimuksesta sovelluksiin. Fotoniikan tutkimus on fokusoitunut kattamaan fotoniikan alalta valikoituja kohteita liittyen valon ominaisuuksien ja valon ja materiaalien vuorovaikutukseen liittyvään perustutkimukseen sekä näistä nousevaan soveltavaan tutkimukseen, jota tehdään osin yliopiston muiden tutkimusalojen kanssa. Valon ja aineen vuorovaikutusten syvä ymmärrys mahdollistaa materiaalien ja mikro- ja nanorakenteiden mallinnuksen ja valmistustekniikkojen hallinnan.

Tutkimusalue on merkittävä uusien teknologioiden ja työpaikkojen luoja. Se synnyttää sovellutuksia energiatutkimukseen, lääketieteeseen, biotieteisiin ja ympäristötutkimukseen. Siten tutkimusalue leikkaa useita toisia tutkimusaloja ja kehittää ratkaisuja tunnistettuihin maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Vastuuprofessorit: professori Seppo Honkanen ja professori Tapani Pakkanen

Luonnonvarojen kestävä hallinta (Sustainable governance of natural resources)

Itä-Suomen yliopisto on yhteiskuntatieteellisen luonnonvaratutkimuksen vahvimpia keskittymiä Euroopassa. Alan tutkijat ovat kansainvälisesti vahvoja erityisesti seuraavilla alueilla: yhteiskuntavastuullinen kaivostoiminta, luonnonvara- ja energiaoikeus, transnationaalinen metsä- ja bioenergiahallinta, metsäpolitiikan suhde paikallisyhteisöjen kehitykseen, petosuojelun paikalliset konfliktit sekä luonnonvarojen ja maankäytön geospatiaalinen analyysi.

Alan tutkimusta yhdistää näkemys, että luonnonvarojen kestävä käyttö ja siihen kytkeytyvä ilmastonmuutos vaatii yhteiskunnallisen hallinnan kehittämistä sekä kansallisesti, paikallisesti että kansainvälisesti. Luonnonvarojen kestävyys- ja riittävyyskysymyksiin lomittuvat tutkimusalueen monitieteisten tutkimusryhmien työssä keskeisesti ilmastonmuutos, biodiversiteetin vähentyminen, maankäytön konfliktit ja sosiaalinen eriarvoisuus.

Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteelliselle luonnonvaratutkimukselle leimallisia lähestymistapoja ovat erityisesti: 1) toimijaverkostot ja instituutiot; 2) hallinnan mallit ja käytännöt; 3) konfliktien analyysi ja hallinta; 4) sääntely ja vapaaehtoinen ohjaus; ja 5) vaikutusten arviointi ja seuranta. Tutkimusalueen piirissä tehdään alue- ja maakohtaisia syvätutkimuksia, maiden ja sektorialojen välisiä vertailuja sekä teemaa koskevan kansainvälisen politiikan ja sääntelyn analyysiä. Yhteiskuntatieteellisellä luonnonvaratutkimuksella on Itä-Suomen yliopistossa vahva yhteys koulutukseen ja alan yhteiskunnallisten (julkinen sektori, yritykset, kansalaisyhteiskunta) käytäntöjen kehittämiseen.

Tutkimusalueen vastuuprofessorit: professori Rauno Sairinen, professori Tapio Määttä

Oppiminen vuorovaikutteisissa ympäristöissä (Learning in In teractive Environments (LINE))

Oppimisen mahdollistaminen kaikille yksilöllisten edellytysten ja kykyjen mukaan nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa on yksi koulutuksellisen ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen avaintekijöistä.

Opetusteknologian käytön ja luonnontieteiden pedagogiikan tutkimus kiinnittyy erilaisissa vuorovaikutuksellisissa ympäristöissä luovan ja joustavan oppimisteknologian hyödyntämisen edistämiseen sekä luonnontieteellisten ilmiöiden oppimiseen liittyvien uusien sovellusten kehittelyyn. Vastaavasti oppimisvaikeuksien ja koulun kehittämisen tutkijoiden työ on avannut uusia edellytyksiä ja lähestymistapoja oppimisen, käyttäytymisen ja hyvinvoinnin välisten suhteiden tutkimukselle. Psykologian tutkijoiden ja aikuisopiskelun ja vapaan sivistystyön tutkimus tuottaa uutta tietoa oppimiseen liittyvistä kykykäsityksistä ja on lisännyt tutkimusperustaista ymmärrystä yksilöiden persoonallisuuden monipuolisesta kehittymisestä ja kyvystä toimia yhteisössä.

Oppiminen vuorovaikutteisissa ympäristöissä -tutkimusalueen tutkijat muodostavat tutkimusryhmän, joka tekee käsitteellisesti tuoreita avauksia ja testaa luovia menetelmällisiä ratkaisuja muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten taitojen ja tietojen kuten yhteisöllisen ongelmanratkaisun, kriittisen ja luovan ajattelun ja informaatiolukutaidon oppimiseen ja opettamiseen liittyen.

Vastuuprofessorit: professori Leena Holopainen, professori Kati Mäkitalo-Siegl

Translationaalinen syöpätutkimus (Translational Cancer Research)

Translationaalinen syöpätutkimus -tutkimusalue on usean vahvan tutkimusryhmän yhteenliittymä. Tutkijoiden monipuolinen ja korkeatasoinen asiantuntemus ulottuu molekyylitason perustutkimuksesta vaativaan kliiniseen osaamiseen. Tutkimus nojaa moderneihin tutkimusmenetelmiin sekä laajaan kansalliseen ja kansainväliseen verkostoitumiseen.

Tutkimuksen painoalueet muodostavat toisiaan tukevan syöpätutkimuskokonaisuuden ja korostavat Itä-Suomen yliopiston osaamista: solutason genomiikka/epigenomiikka, soluväliaine, syöpämarkkerit ja kliiniset sovellutukset; ympäristöperäinen syöpä ja sen mekanismit, monipuolisten kuvantamismenetelmien ja bioinformatiikkaosaamisen hyödyntäminen sekä syöpälääkkeiden metabolia, kuljetus, uudet antotavat ja mallinnus. Tutkimuksen kautta parannetaan syövän perusmekanismien ymmärrystä, diagnostiikkaa ja hoitoa – tuodaan yksilöityä lääketiedettä klinikkaan.

Translationaalisen syöpätutkimuksen perustana ovat laatuvarmistetut kliiniset näytesarjat sekä niihin liittyvä diagnostinen, epidemiologinen ja hoidollinen tieto. Valmiuksia parannetaan edelleen rakentamalla Itä-Suomeen biopankki, josta tulee osa kansallista ja eurooppalaista biopankkiverkostoa. Bioinformatiikan menetelmiä tullaan hyödyntämään ja tieteellisten löydösten soveltamista kliiniseen diagnostiikkaan, hoitoon, seurantaan ja ennusteen laatimiseen nopeuttamaan. Tärkeimpänä tavoitteena on löytää keinoja syövän diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuuden parantamiseen sekä potilaiden elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Vastuuprofessori: professori Veli-Matti Kosma

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Musculoskeletal disorders)

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (TULES) ovat väestössä yleisin kipua ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Maailmanlaajuisesti nivelrikon ja osteoporoosin kansanterveydelliset ja -taloudelliset vaikutukset ovat jo nyt valtavat ja ne lisääntyvät väestön ikääntyessä. Itä-Suomen yliopiston tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimus (TULES-tutkimus) on tiivis ja monialainen lääketieteellisen ja laskennallisen fysiikan, ortopedian ja traumatologian, fysiatrian ja biotieteiden muodostama tiedeyhteisö, joka kattaa tutkimusjatkumon perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, epidemiologiaan ja kliiniseen tutkimukseen. Osteoporoosin, murtumien, nivelrikon ja selkäsairauksien riskitekijöiden ja patofysiologian tunnistaminen, luun ja ruston moderni kuvantaminen ja niihin perustuva mallintaminen luovat perustan kehittyneemmälle diagnostiikalle ja TULE-sairauksien yksilöllisen ennusteen arvioimiselle. Uudet innovatiiviset diagnoosimenetelmät mahdollistavat kustannustehokkaat hoitopolut terveydenhuollossa.

Vastuuprofessorit: professori Heikki Kröger, apulaisprofessori Rami Korhonen