Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lääkeinhalaattori.

FM, farmaseutti Lasse Alajärvi, väitös 3.5.2024: Väestön näkökulmia ympäristöystävällisempään lääkealaan selvitettiin ensimmäistä kertaa

Farmasian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimukseni käsittelee suomalaisten näkemyksiä, tietoisuutta ja tiedontarpeita lääkkeisiin liittyvistä ympäristöasioista, heidän käyttämiään ja toivomiaan kanavia tiedon saantiin sekä heidän asenteitaan ja arvotuksiaan lääkealan ympäristöystävällisyyttä kohtaan. 

Lääkkeiden aiheuttama ympäristökuormitus on merkittävä ja kasvava ongelma, joka uhkaa niin luonnon monimuotoisuutta kuin ihmistenkin hyvinvointia. Lääkkeiden ja lääkealan ympäristökestävyyshaasteisiin on havahduttu kunnolla vasta 2000-luvulla, joten aihepiiriin pureutuva tutkimus on verrattain nuorta ja lääkealalla on suuri tarve löytää erilaisia keinoja lääkkeiden ympäristökestävyysongelmien ratkaisemiseksi. Aiheen väestönäkökulman tutkiminen on tärkeää, koska tavanomainen lääkekäyttö on lääkkeiden suurin ympäristöpäästöjen aiheuttaja. Väestön edellytykset ympäristön kannalta kestävään lääkkeiden käyttöön on huomioitava suunniteltaessa toimenpiteitä lääkkeiden kestävämmän käytön edistämiseksi.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Tutkimus osoitti, että suomalaisten korkeaksi tiedetty yleinen ympäristöystävällisyys ja huoli ympäristön tilasta ulottuvat myös lääkkeisiin ja lääkealan ympäristökysymyksiin. Suomalaisista selkeä enemmistö eli 90 prosenttia on tietoisia lääkeainejäämien esiintymisestä Suomen vesistöissä, ja 80 prosenttia ilmoitti olevansa huolissaan lääkkeiden ympäristövaikutuksista. 

Vaikka vastaajat tiedostivat lääkeaineiden esiintymisen ympäristössä, heidän käsityksensä lääkkeiden ympäristöpäästölähteiden merkityksestä poikkesivat oleellisesti eri päästölähteiden todellisesta merkityksestä. Todellisuudessa suurin ympäristöpäästölähde, ihmisten erittämät lääkeainejäämät, nähtiin merkitykseltään vähäisimpänä, kun taas lääketeollisuuden lääkeainepäästöt koettiin suurimmaksi päästölähteeksi. 

Vastaajat olivat kiinnostuneita lääkkeisiin liittyvistä ympäristöasioista, ja he olivat yleisesti halukkaita saamaan aiheesta lisää tietoa. Perinteiset tiedotusvälineet, kuten televisio ja sanomalehdet, ja lääkkeiden pakkausselosteet olivat suosituimpia tietolähteitä, mutta esimerkiksi nuoremmilla vastaajilla sähköisten tiedotuskanavien ja sosiaalisen median suosio oli suurempaa kuin iäkkäämmillä vastaajilla. 

Vastaajien arvostus lääkealan ympäristöystävällisyyttä kohtaan näkyi heidän maksuhalukkuudessaan sitä edistäviin toimiin. Koko Suomen aikuisväestöön suhteutettuna vuotuinen maksuhalukkuus vaihteli 37 miljoonasta 134 miljoonaan euroon. Maksuhalukkuus vaihteli vastaajille esitettyjen toimenpiteiden maantieteellisen laajuuden, lääkkeistä tarjottavan ympäristötiedon kattavuuden, toimeenpanon viemän ajan ja toimenpidekokonaisuuksilla saavutettavien ympäristövaikutusten mukaan. 

Vaikka lääkkeiden käytön ja käyttäjien merkitys lääkkeiden ympäristövaikutusten syntymisessä on tiedetty jo pitkään, väestön näkökulmaa aiheeseen ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Tämä väitöskirja on tiettävästi ensimmäinen, jossa lääkkeiden ympäristökestävyyteen liittyviä kysymyksiä lähestytään väestön, lääkkeiden käyttäjien, näkökulmasta.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimus tuo uutta tietoa suomalaisten näkemyksistä ja arvotuksista lääkealan ympäristökestävyyttä kohtaan ja heidän edellytyksistään toimia osana ympäristöystävällisempää lääkepolitiikkaa. Tutkimus osoittaa, että väestö on kiinnostunut lääkkeisiin liittyvistä ympäristöasioista ja arvostaa lääkealan ympäristöystävällisyyttä, mikä voi rohkaista eri lääkealan toimijoita tuomaan nykyistä paremmin esiin ympäristönäkökulmia toiminnassaan ja päätöksenteossa. Tieto väestön arvotuksista antaa suuntaviivoja esimerkiksi ympäristön suojeluun tähtäävien politiikkatoimien suunnittelulle lääkealalla. Lääkkeiden käyttäjien ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja tiedon tarpeisiin tulee kiinnittää tulevaisuudessa huomiota, mikä on otettava huomioon myös terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Väitöstutkimuksessa tehtiin sähköinen kysely 18–79-vuotiaille mannersuomalaisille vuoden 2019 lopussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 2030 henkilöä. Tutkimus toteutettiin osana monitieteistä kestävän lääkekehityksen SUDDEN-tutkimushanketta, jonka tavoitteena oli lääkkeiden ympäristövaikutusten pienentäminen ja lääkealan kestävän kasvun tukeminen. Vuosina 2018–2023 toteutettu SUDDEN-hanke oli Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ja se toteutettiin Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin yhteistyönä.

FM, farmaseutti Lasse Alajärven väitöskirja Medicating the environment: Finnish population’s perspectives on the environmental sustainability of pharmaceuticals (Ympäristöä lääkitsemässä: Suomalaisten näkökulmia lääkkeiden ympäristökestävyyteen) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Meri Koivusalo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus 

Väittelijän kuva  

Väitöskirja 

Lisätietoja:

FM, farmaseutti Lasse Alajärvi, lasse.alajarvi@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/lasse.alajarvi/