Sessio 4: Lapsiperhepalveluiden vaikuttavuus

Puheenjohtajat: Yliopistonlehtori Eila Kankaanpää, Itä-Suomen yliopisto ja Ulla Lindqvist, Tampere-talo

4.1 Voimaperheet-intervention kustannusvaikuttavuus

14.30–14.50

Elisa Rissanen, Virpi Kuvaja-Köllner, Eila Kankaanpää

Jo varhaiskasvatusikäisillä lapsilla voidaan tunnistaa käytösoireilua. Preventiolla pyritään tukemaan lapsen normaalia kehitystä ja ehkäisemään ongelmien kasaantuminen. Kustannus-vaikuttavuustutkimuksen tavoitteena on tukea päätöksentekoa ja valintaa vaihtoehtojen välillä. Analyysissä verrataan vähintään kahden vaihtoehdon vaikuttavuutta ja kustannuksia.

Tutkimus toteutettiin Varsinais-Suomessa. Neuvolan 4-vuotistarkastuksen yhteydessä vanhemmat täyttivät Heikkoudet ja vahvuudet –lomakkeen (SDQ). Seulonnan perusteella tarjottiin tutkimukseen osallistumista 730 perheelle. Vanhemmat satunnaistettiin tutkimusryhmiin. Voimaperheet interventiossa vanhemmat (N=232) tutustuivat digitaaliseen materiaaliin ja heillä oli viikoittain puhelinkeskustelut ohjaajan kanssa 11 viikon ajan. Vertailuryhmällä (N=232) oli käytössään nettisivusto, johon he tutustuivat omatoimisesti ja lisäksi yksi puhelinkeskustelu ohjaajan kanssa.

Vaikuttavuutta arvioitiin Child behaviour checklist (CBCL) lomakkeen käytöshäiriöitä koskevilla eksternalisoivilla pisteillä. Alhaisempi pistemäärä tarkoittaa parempaa tilannetta, vaihteluväli 0-48. Kustannuksiin otettiin huomioon interventioiden kustannukset ja vanhempien ajankäyttö netissä ja ohjauksessa. Kustannus-vaikuttavuus tulokset esitetään nettohyötymenetelmän avulla, jossa yhdistetään päätöksentekijän maksuhalukkuus yhtä vaikuttavuusyksikköä kohden. Tässä tutkimuksessa tulkinta on: kuinka suuri pitää olla päätöksentekijän maksuhalukkuus Voimaperheet interventiolla saavutetusta paremmasta vaikuttavuudesta, jotta Voimaperhettä pidetään kustannus-vaikuttavana verrattuna omatoimiseen työskentelyyn.

CBCL eksternalisoivat pisteet laskivat Voimaperheet-ryhmässä enemmän kuin vertailuryhmässä (1.94, SE=0.78, p=0.01). Voimaperheen intervention kustannus oli 1 800 € ja vanhempien aikakustannus 420 € ja itseopiskelu intervention kustannus 600 € ja vanhempien aikakustannus 70 €. Voimaperheet intervention inkrementaalinen (verrattuna vaihtoehtoon) nettohyöty on positiivinen, jos päätöksentekijän maksuhalukkuus on vähintään 798 € [95% CI €-1,384 - €1,384] yhtä saavutettua CBCL eksternalisoivan pisteen lisävähennystä kohden. Voimaperheet intervention vaikuttavuudessa oli yksilötasolla suuri vaihtelu ja se heijastuu leveään luottamusväliin. Vielä 2 000 € maksuhalukkuudenkin kohdalla on mahdollista, että nettohyöty on negatiivinen.

Tutkimus oli erinomaisesti toteutettu: Voimaperheet interventiolla oli aito vaihtoehto, osallistujia oli riittävästi analyysien tekemiseen ja tutkimuksessa pysyttiin hyvin mukana. Taloudellisen arvioinnin näkökulmasta olisi ollut hyvä tietää muiden palveluiden, erityisesti psykoterapian, käytöstä tarkemmin. Digitaaliset palvelut voivat alentaa tuotantokustannuksia, tässä henkilökohtainen, viikoittainen ohjaus nosti kustannuksia. Osalla lapsista käytöshäiriöt eivät olleet vakavia, eikä siten ollut mahdollista alentaakaan CBCL eksternalisoivia pisteitä.

 

4.2 Perinataalisen masennuksen ennaltaehkäisyn, seulonnan ja hoidon kustannusvaikuttavuus

14.50–15.10

Anna-Kaisa Vartiainen, Virpi-Liisa Kuvaja-Köllner, Ilona Luoma

Tavoitteet: Raskauden aikaisesta masennuksesta kärsii globaalisti noin 10-15 prosenttia naisista ja noin 10-20 prosentille synnyttäneistä kehittyy synnytyksen jälkeinen masennushäiriö. Perinataalinen masennus on yksi yleisimmistä synnytyksen komplikaatioista, minkä vuoksi on tärkeää arvioida ja tunnistaa perinataalisen masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon käytettäviä kustannus-vaikuttavia interventioita, jotta hoitoon käytettäviä resursseja voitaisiin kohdentaa järkevästi. Tavoitteena on referoida aikaisemman kansainvälisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen (Camacho & Shields 2018) tuloksia perinataaliseen masennukseen liittyvistä kustannus-vaikuttavuustutkimuksista. Lisäksi teemaa tarkastellaan Suomen kontekstissa.

Menetelmät: Raportoidaan aiemman perinataalisesta masennuksesta ja kustannus-vaikuttavuudesta tehdyn kansainvälisen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset sekä päivitetään haut nykyhetkeen käyttämällä samoja hakustrategioita ja tietokantoja, joita alkuperäisessä katsauksessa on käytetty. Kirjallisuushaut suoritettiin PsycINFO, MEDLINE, NHS (EED & HTA)- tietokantoihin.

Tulokset: Alkuperäisessä katsauksessa mukana on 8 tutkimusta ja päivitetyllä haulla löytyi 2 uutta tutkimusta. Lähes kaikki tutkimukset tarkastelivat äitien synnytyksen jälkeistä masennusta. Katsaukseen sisältyneiden tutkimusten interventiot olivat keskenään erilaisia sen mukaan oliko niissä huomioitu ennaltaehkäisy, hoito tai näiden yhdistelmä. Kustannus-vaikuttavat interventiot sisälsivät synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonnan sekä hoidon.  Laatupainotettuja elinvuosia (QALY) tarkastelleiden interventioiden tulokset vaihtelivat dominoivasta (halvempi ja vaikuttavampi kuin tavallinen hoito) aina £39 875/QALY saakka. 

Päätelmät: Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että yhdistelmäinterventiot, joissa huomioidaan sekä perinataalisen masennuksen tunnistaminen, että sen hoito, voisivat olla todennäköisesti kustannus-vaikuttavia. Näyttää siltä, että terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan kouluttaminen synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen ja seulontaan sekä hoidon ja tuen tarjoamiseen olisi kustannus-vaikuttavaa. Olisikin tärkeää kouluttaa terveydenhoitajia toteuttamaan perinataaliseen masennukseen kohdistuvia hoitointerventioita ja kehittää yhtenäinen toimintamalli ja hoitopolku, jotta mahdollisimman monen vanhemman masennus huomataan ajoissa ja mahdollisimman moni saa tarvitsemansa tuen. Myös lääkärin tekemä seulonta, psykiatrin antama puhelinkonsultaatio sekä isien synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonta näyttävät olevan kustannus-vaikuttavia interventioita. Tutkimusten väliset erot interventioissa ja mitattavissa vaikutuksissa sekä erilaiset epävarmuustekijät hankaloittavat kuitenkin tutkimusten vertailua ja näin ollen selvien johtopäätösten tekemistä.


4.3 Vaikuttavuusinvestoiminen ehkäisevän lastensuojelun resurssina – Case Lapset SIB

15.10–15.30

Riikka Westman, Leena Marila-Penttinen

Miten saada kuntiin vaikuttavaa ehkäisevää lastensuojelua, jos resursseja sen järjestämiseen ei ole? Yksi ratkaisu rahoittaa palveluita on vaikuttavuusinvestoiminen (esim. SIB eli Social Impact Bond), jossa kunta maksaa tuloksista. Lapset SIB -ohjelmassa kunnalle valitaan data-analyysin pohjalta oma kohderyhmä, jonka tilanne nähdään olevan ennaltaehkäistävissä interventioiden avulla. Kunnan kohderyhmälle räätälöidään palvelukokonaisuus, joka on oikea-aikaista/sekä lapsen ja perheen tarpeisiin pohjautuvaa. Jos ehkäisevät interventiot eivät ole vaikuttavia, kunta ei maksa niistä mitään. 

Lapset SIB on uudenlainen keino tukea lapsia ja perheitä vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti. Ohjelman tavoitteena on vähentää kuntien lastensuojelu- ja muita erityisen tuen kustannuksia vaikuttavilla, varhaisilla ja ehkäisevillä interventiolla. Tavoitteena on systeeminen muutos, jossa tietoon perustuvat ehkäisevät ja vaikuttavat lastensuojelupalvelut ovat osa kuntien toimintaa.  Lapset SIB -ohjelmassa kunta itse ohjaa vahvasti tavoitteiden määrittelyä, joka tapahtuu yhteistyössä rahaston kanssa. Mallilla toteutettavan toiminnan lähtökohtana on kunnan havaitsema ja määrittelemä ehkäisevän lastensuojelutyön tarve. Lapset SIB -ohjelman mukana olevissa kunnissa tehtiin perusteellinen toiminnallinen ja taloudellinen mallinnus, joka pohjautui kunnasta saatuun dataan. Analyysin perusteella voitiin nähdä kohderyhmät, joiden lastensuojelun asiakkuus tai korjaavien palveluiden laaja tarve olisi ollut ennaltaehkäistävissä. Lapset SIB -ohjelmassa analyysin pohjalta valitulle kohderyhmälle kohdennetaan ehkäiseviä interventioita kunnan kanssa määriteltyjen kriteerien ja tavoitteiden mukaisesti. Interventioiden kustannusvaikuttavuutta seurataan vuoteen 2031 saakka.


4.4 Miten mitata perhehoidon vaikuttavuutta käytännön työssä? Case Polku-applikaatio

15.30–15.50

Hannu Rusama

SOS-Lapsikylä on mallintanut palveluidensa vaikuttavuusketjut ja lähtenyt tutkimaan, miten erilaisten palveluiden vaikuttavuutta voisi mitata. Siinä missä perhekuntoutuksessa mittauksella pyritään saamaan esille saavutettuja muutoksia perheen tilanteeseen, ei samankaltainen mittaamisen logiikka toimi, jos lapsi on sijoitettu esim. 3-vuotiaana ja sijoitus perheeseen kestää 15 vuotta. Kun ymmärsimme tämän, lähdimme tutkimaan, miten perhehoidon vaikuttavuutta voisi mallintaa ja miten voisi edetä kohti sen mittaamista. 

Nyt kehitetty Polku -applikaation avulla on tarkoitus kuvata sijoitetun lapsen lähtötilannetta sekä tilastollisia tulevaisuuden skenaarioita, mikäli sijoituksessa onnistutaan tai ei onnistuta. Apuvälineen kautta on tarkoitus havainnollistaa lapsen lähtötilanteen vaikutusta tulevaisuuden kustannuksiin yhteiskunnalle (laskennalliset, todennäköiset kustannukset) ja vaihtoehtoisia kustannuksia jos lapsen elämässä saavutetaan asetettuja tavoitteita. Vaikka vaikuttavuutta on lähestytty kustannusten kautta, ajatuksena on ollut, että ne toimivat indikaattoreina sille, miten sijoitettu lapsi on saanut elämänsä kuntoon ja hänen hyvinvointinsa on kehittynyt. Keskeiseksi vaikuttavuuden indikaattoriksi on valittu peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoksi saatu yli tai alle seitsemän.

Polun askeleet, joita määritetään lapsen, tämän vanhempien, sosiaalityöntekijän ja SOS-Lapsikylän työntekijöiden kesken, ovat tietynlaisia tavoitteita, joiden avulla rakennetaan lapsen elämää kohti itsenäistymistä ja lopulta aikuisuutta.  Polun avulla on tarkoitus tehdä kahta asiaa. Kuvata vaikuttavuuspolkuja yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja saada selkeät tavoitteet sijaishuollolle ohjaamaan aikuisten toimintaa lapsen kanssa. Samalla kun tavoitteita asetetaan ja muutetaan lapsen elämän aikana, kerätään dataa siitä, minkälaiset polut toimivat ja toteutuvat ja minkälaisten polkujen kautta lopulta parhaiten saavutetaan tuo yli seitsemän keskiarvo.

 

15.50–16.00 Yhteenveto ja keskustelua