Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Näytteitä laboratoriossa

Väitöstutkimus valotti varhaislapsuuden hengitystieinfektioihin ja astman kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä

  • Terveys ja hyvinvointi

On kenties mahdollista löytää keinoja vaikuttaa immunologisiin vasteisiin, vähentää hengitystieinfektioiden sairastamista varhaislapsuudessa ja ehkäistä jopa astman kehittymistä. Näin arvioi lääketieteen lisensiaatti Eija Bergroth väitöstutkimuksessaan pienten lasten hengitystieinfektioiden riskitekijöistä, aiheuttajista ja ennusteesta. Tulosten perusteella varhaislapsuuden koirakontaktit voivat edistää vastustuskyvyn kehittymistä. Sairaalahoitoa vaatineeseen bronkioliittiin puolestaan liittyy erityisen suuri astmariski, jos sen aiheuttajana on tyypin C rinovirus. Väitöstilaisuus on 4.9.2020 klo 12 alkaen Kuopion kampuksella ja sitä voi seurata myös verkossa.

Napaveren sytokiineilla ja eläinkontakteilla yhteys ensimmäisen elinvuoden hengitystieinfektioihin

Puolustusjärjestelmä mikrobeja kohtaan koostuu monista erilaisista soluista ja välittäjäaineista. Se muuttuu ja kehittyy läpi koko elämän. Jo vastasyntyneiden välillä on todettavissa eroja immuunipuolustusjärjestelmän toiminnassa.

Syntymän jälkeen talteen otettujen napaveren valkosolujen kykyä tuottaa erilaisia sytokiineja eli solujen välisen viestinnän välittäjäaineita verrattiin ensimmäisen elinvuoden aikana ilmoitettujen hengitystieoireiden ja -infektioiden määrään. Sytokiineista sekä interleukiini-5:n että gammainterferonin tuotanto napaveressä liittyi vähäisempään ilmoitettuun korvatulehdusten määrään. Tuumorinekroositekijä-α:n tuotannolla sen sijaan vaikutti olevan positiivinen yhteys korvatulehdusten esiintymiseen.

Useat asiat elinympäristössämme vaikuttavat puolustusjärjestelmämme toimintaan. Tässä tutkimuksessa lapset, joiden kotona oli koira, olivat terveempiä eli heillä oli vähemmän hengitystieinfektioita tai niiden oireita ensimmäisen elinvuoden aikana kuin lapsilla, joiden perheessä ei ollut koiraa. Lapset myös sairastivat vähemmän korvatulehduksia ja tarvitsivat harvemmin antibiootteja, jos perheessä oli koira. Kissakontakteilla ei ollut yhtä merkittävää vaikutusta hengitystieinfektioiden oireiden määrään.

Tutkimusaineisto oli osa kansainvälistä PASTURE-monikeskustutkimusta ja sen suomalaista LUKAS-kohorttia, joihin kuuluu yhteensä yli 1000 pääosin maaseudulla asuvaa lasta Itävallasta, Ranskasta, Saksasta, Suomesta ja Sveitsistä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset ovat syntyneet syyskuun 2002 ja toukokuun 2005 välisenä aikana. Tiedot eläinkontaktien määristä ja hengitystieinfektioista ja niiden oireista ensimmäisen elinvuoden aikana saatiin viikoittain täytetyistä päiväkirjalomakkeista.

Bronkioliitin vaikutus astmariskiin riippuu taudin aiheuttaneesta viruksesta

Bronkioliitti on virusten aiheuttama ilmatiehyiden tulehdus. Se on yleisimpiä sairaalahoitoon joutumisen syitä varhaislapsuudessa. Sen sairastaminen on yhdistetty myös lapsuusiän astman kehittymiseen.

Bergrothin väitöstutkimuksessa todettiin, että alle kahden vuoden iässä rinoviruksen aiheuttaman bronkioliitin vuoksi sairaalahoidossa olleista lapsista 47 prosenttia käytti hoitavaa astmalääkitystä neljän vuoden kuluttua sairaalahoitojaksosta. Tämä oli merkittävästi useammin kuin RS-viruksen (15%) tai muiden virusten aiheuttaman (26%) bronkioliitin jälkeen. Astmalääkitykseen päätyminen oli erityisen yleistä lapsilla, jotka olivat olleet sairaalahoidossa kuumeisen tyypin C rinoviruksen aiheuttaman bronkioliitin vuoksi ja joilla oli lisäksi atooppinen ihottuma. Väitöskirjan tulosten perusteella kaikki bronkioliitin vuoksi sairaalahoitoon joutuneet lapset eivät ole siis samanlaisessa riskissä sairastua myöhemmin astmaan. Tarvitaan erilaisia hoito- ja seurantaohjeita riippuen taudin aiheuttajasta, jonka selvittämistä ei kuitenkaan tämän hetkisissä hoitosuosituksissa vielä pidetä välttämättömänä.

Tutkimukseen osallistui noin 400 bronkioliitin vuoksi sairaalahoidossa alle kahden vuoden iässä ollutta lasta osana MARC-30 Finland -tutkimusta. Lapset olivat sairaalahoidossa talvikausina vuosina 2008–2010 Kuopion, Tampereen tai Turun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaalahoidon jälkeistä astmalääkkeiden käyttöä selvitettiin kyselytutkimuksen avulla 12 ja 48 kuukauden kuluttua sairastumisesta.

Väitöstutkimuksen tulosten perusteella varhaislapsuuden koirakontaktit saattavat edistää vastuskyvyn kehittymistä ja siten esimerkiksi vähentää hengitystieinfektioiden sairastamista varhaislapsuudessa.  Lisäksi lapset, joilla todetaan tyypin C rinoviruksen aiheuttama bronkioliitti, ovat mahdollinen kohderyhmä tutkimuksille, joissa pyritään löytämään keinoja astman ehkäisyyn.

Lääketieteen lisensiaatti Eija Bergrothin lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Predictive factors for respiratory infections and post-bronchiolitis asthma in early childhood tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Kaila Helsingin yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana dosentti Sami Remes Itä-Suomen yliopistosta.

Eija Bergroth on syntynyt Maaningalla 1979. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta vuonna 1998, valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Kuopion yliopistosta vuonna 2004 ja lastentautien erikoislääkäriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2010 sekä saanut lastenreumatologian erityispätevyyden Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2018. Nykyisin Eija Bergroth työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36126?encoding=UTF-8

Bergroth, Eija. Predictive factors for respiratory infections and post-bronchiolitis asthma in early childhood